Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen pitää valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviota kehitysyhteistyön osalta siedettävänä. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat noin 4 miljoonalla ja muun virallisen kehitysavun määrärahat noin 46 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta nousee 0,55 prosenttiin.
Valtaosa muun virallisen kehitysyhteistyön kasvusta johtuu siitä, että esitykseen sisältyy peräti 39 miljoonan euron suuruinen määräraha pakolaismenoihin.
Ministeriöiden kesken sovittiin vuonna 2000, että pakolaismenot raportoidaan kultakin vuodelta jälkikäteen ja että mukaan otetaan vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden menoja yhden vuoden ajalta.
- Nyt sisäministeriö kuitenkin haluaa, että laskelmaan sisällytetään myös aiheettomasti turvapaikkaa hakeneiden menoja. Lisäksi sisäministeriö haluaa kirjata budjettiin seuraavan vuoden arvioidut menot, Väyrynen toteaa.
Aikaisemmin ministeriöiden kesken sovitun laskentatavan mukaan ulkoministeriö arvioi omassa budjettiehdotuksessaan, että kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaismenot kohoaisivat ensi vuonna 12 miljoonan euron suuruisiksi.
- Sisäministeriön ehdottama 39 miljoonaa euroa perustuu laskelmaan, jossa otetaan huomioon kaikkien turvapaikanhakijoiden aiheuttamat menot kolmen, julkisen kehitysyhteistyön kriteerit täyttävän (ns. ODA-kelpoisen) maan osalta. Jos sama periaate ulotetaan kaikkiin ODA-kelpoisiin maihin, päädytään SM:n laskelmissa 55 miljoonaan euroon, Väyrynen huomauttaa.
Ministeri Väyrynen ehdotti budjettiriihessä alhaisempaa määrärahaa, mutta hallitus päätyi kuitenkin hyväksymään sisäministeriön ehdotuksen. Ministeri korostaa, ettei tämä kuitenkaan merkinnyt sitä, että hallitus olisi ottanut kantaa pakolaismenojen laskentatapaan.
- Hallitus päinvastoin päätti, että ulkoasiainministeriön johdolla lähikuukausina selvitetään, kuinka pakolaismenot tulevaisuudessa OECD:n kehitysapukomitealle (DAC) raportoidaan, hän tarkentaa.
Ensi vuonna pakolaismenojen laajempi huomioonottaminen ei vielä vähennä varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja. Kun kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden saavuttamiseksi asteittain lisätään, muiden ODA:ksi laskettavien menojen kasvu kuitenkin vähentää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnattavien varojen määrää. Väyrysen mukaan pakolaismenojen laskentatavan muutos heikentäisi Suomen kehitysyhteistyön laatua.
Väyrynen toteaa, että jotkut OECD-maat, kuten Iso-Britannia ja Luxemburg, eivät sisällytä lainkaan pakolaismenoja kehitysyhteistyölaskelmiinsa. Toisaalta jotkut maat, muut Pohjoismaat mukaan lukien, ovat ottaneet mukaan pakolaismenoja Suomea laajemmin.
- On kuitenkin otettava huomioon, että muiden Pohjoismaiden kehitysyhteistyömäärärahat ovat jo pitkään ylittäneet 0,7 %:n tavoitteen, ministeri huomauttaa.
Väyrynen pitää tärkeänä OECD:n kehitysapukomitean selvitystyötä, joka tähtää siihen, että ODA-kelpoisten rahavirtojen määrittely saataisiin nykyistä selkeämmäksi ja yhdenmukaisemmaksi.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen käsittelee pakolaismenojen laskentaperiaatetta ja muita budjettiriihen aiheita myös videoblogissaan.
Lisätietoja: yksikön päällikkö Riitta Oksanen, yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö, puh. 09 1605 6283 tai gsm 040 728 4023, ja ministerin virkamiessihteeri Päivi Nevala, puh. 09 1605 6171 tai 040 753 4375
