Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 4.1.2017

Suomen ihmisoikeustilanteen määräaikaistarkastelu YK:ssa lähestyy – kansalaisjärjestöiltä kommentteja raporttiin

Suomi valmistautuu ihmisoikeustilanteensa kolmanteen määräaikaistarkasteluun. Kansallinen raportti Suomen ihmisoikeustilanteesta on valmistumassa ja se toimitetaan YK:n jäsenvaltioiden arvioitavaksi. Ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa joulun alla kansalaisjärjestöt olivat tyytyväisiä edistysaskeliin, mutta toivoivat ongelmakohtien terävämpää esiintuontia.

Ulkoministeriön UPR-keskustelutilaisuudessa 19.12.2016 oli edustettuna yli 30 järjestöä.
Ulkoministeriön UPR-keskustelutilaisuudessa 19.12.2016 oli edustettuna yli 30 järjestöä. Kuva: Nina Nordström

YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, UPR (Universal Periodic Review), on valtioiden väliseen vuoropuheluun ja vertaisarviointiin perustuva mekanismi, jonka avulla ihmisoikeusneuvosto tarkastelee säännöllisesti kaikkien jäsenvaltioiden ihmisoikeustilannetta noin nelivuotisen tarkastelukierroksen aikana.

Suomen ihmisoikeustilanteen kolmas tarkastelu on Genevessä 3. toukokuuta 2017. Vuoropuhelussa YK:n jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Kunkin tarkastelun kohteena olevan valtion vuoropuhelu pohjautuu etukäteen laadittuihin asiakirjoihin, kuten arvioitavan valtion kansalliseen raporttiin, koosteeseen YK:n ihmisoikeuselinten päätelmistä ja suosituksista sekä myös muiden ihmisoikeustoimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen näkemyksiin.

Ulkoministeriössä laadittavana olevassa raportissa kerrotaan erityisesti, mitä Suomi on tehnyt toteuttaakseen viimeksi, vuonna 2012, saamansa suositukset. Edellisen tarkastelun jälkeen Suomi on saattanut voimaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisine pöytäkirjoineen sekä usean muun ihmisoikeussopimuksen valinnaisen pöytäkirjan.

Osa suosituksista edellyttää kuitenkin vuosien pitkäjänteistä työtä, jolloin täytäntöönpanon tulosten arviointi on haastavampaa. Suomessa on ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin muun muassa syrjinnän estämiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi sekä ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistämiseksi. Samalla kuitenkin tiedostetaan, että näillä ja muillakin perus- ja ihmisoikeuksien osa-alueilla riittää edelleen parannettavaa.

Järjestöiltä risuja ja ruusuja

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmien terävämpää ja kattavampaa esittämistä peräänkuulutti moni kansalaisjärjestö.

Järjestöjä huolettavat muun muassa valtiontalouden leikkausten vaikutukset heikossa asemassa oleviin, puutteet lakiesitysten ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, turvapaikanhakijoiden asema ja oikeudet, kehitysavun leikkaukset ja yleensäkin monen aiotun parannustoimen ja pienten resurssien epäsuhta. Ja siinä missä tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymistä kiiteltiin, saivat niin sanotun translain puutteet ja muun muassa naisparien hedelmöityshoitojen toteutumattomuus kritiikkiä.

Yksi UPR-menettelyn vahvuuksia on sen avoimuus ja ihmisoikeusvuoropuhelun lisääntyminen myös valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Järjestöt kiittelivätkin osallistumismahdollisuutta kansallisen raportin laatimiseen sinänsä sekä jo toteutettuja toimenpiteitä.

Suomella on useita hyviä käytäntöjä jaettavana, edistyksellistä lainsäädäntöä ja politiikkaohjelmia, joista raportoiminen voi innostaa myös muita valtioita. Järjestöt antoivat kiitosta muun muassa hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta, uudesta viittomakielilaista sekä ulkoministeriön aikomuksesta toteuttaa kehityshankkeidensa tasa-arvovaikutusten tilastointia.

Suomella mahdollisuus asettaa rima korkealle

Vuonna 2008 toimintansa aloittanut YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen UPR-menettely on kehittynyt näkyvimmäksi ja poliittiselta painoarvoltaan merkittävimmäksi kansainväliseksi ihmisoikeuksien vertaisarviointimekanismiksi, joka osaltaan vahvistaa YK:n ihmisoikeusarkkitehtuuria. Kaikki YK:n 193 jäsenvaltiota ovat osallistuneet tarkasteluun.

Toukokuussa 2017 alkavalla kolmannella tarkastelukierroksella Suomella on jälleen mahdollisuus olla hyvänä esimerkkinä muille jäsenvaltioille ja asettaa rima korkealle, sillä se arvioidaan ensimmäisten valtioiden joukossa ja ensimmäisenä länsimaana. Suomalaisena uudistuksena kansalliseen raporttiin laitetaan suositusten "liikennevalot", joista näkee helposti täytäntöönpanon vaiheen.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat jättää kirjalliset kommenttinsa Suomen kolmannen kansallisen raportin luonnoksesta 9.1.2017 mennessä osoitteella kirjaamo.um(at)formin.fi ja krista.oinonen(at)formin.fi

Raportista saa lisätietoa ulkoasiainministeriön oikeuspalveluista: OIK-40(at)formin.fi

UPR-menettelystä saa lisätietoa ulkoasiainministeriön poliittiselta osastolta: POL-40(at)formin.fi

Juhana Immonen

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja suorittaa siviilipalvelusta ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Päivitetty 5.1.2017

Takaisin ylös