Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 7.9.2017

Tavanomaisten aseiden laiton kauppa on edelleen ongelma

Maailman asekauppa kasvoi viiden viime vuoden aikana ensimmäistä kertaa kylmän sodan ajan ylittäviin lukuihin. Kaupan vuosittaisen arvon arvioidaan lähestyvän 100 miljardin dollarin rajapyykkiä. Mitä tämä merkitsee kansainväliselle turvallisuudelle? Entäpä ihmisoikeuksille? Suomi toimii tällä hetkellä maailman ainoan tavanomaisten aseiden kansainvälistä kauppaa sääntelevän sopimuksen puheenjohtajana.

klaus_nakamitsu
Suurlähettiläs Korhonen keskusteli YK:n aseidenriisuntatoimiston johtajan alipääsihteeri Izumi Nakamitsun kanssa tavoista, joilla yhteistyötä eri asevalvontamekanismien välillä voidaan tiivistää. Kuva: Iida-Maria Tammi

Varovaisen arvion mukaan aseellisen väkivallan seurauksena kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Alun perin laillisesti myydyt aseet kulkeutuvat tai ajautuvat vuosien saatossa vääriin käsiin. Sääntelemättömän asekaupan epävakauttavat vaikutukset jäävät harvoin paikallisiksi.

Vuonna 2013 kansainvälinen yhteisö tarttui tähän haasteeseen ja äänesti YK:n yleiskokouksessa suurella äänienemmistöllä kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) solmimisen puolesta.

Kyseessä on ensimmäinen tavanomaisten aseiden kauppaa sääntelevä kansainvälinen sopimus. Tarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman tiukat kansainväliset vaatimukset asekaupan edellytyksistä sekä estää laitonta asekauppaa.

Suomi on toiminut aktiivisesti sopimuksen puolesta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja viime elokuussa suurlähettiläs Klaus Korhonen valittiin asekauppasopimuksen kolmanneksi puheenjohtajaksi. Ennen tätä Suomi oli jo yksi sopimuksen varapuheenjohtajista.

Yhteiset pelisäännöt kansainväliselle asekaupalle: mihin niitä tarvitaan?

”Asekauppasopimuksen avulla pyritään varmistamaan, että myydyt aseet eivät ole osana ihmisoikeusloukkauksissa tai muissa kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden rikkomuksissa,” toteaa Korhonen.

Melkein kaikilla maailman mailla on jo oma kansallinen puolustustarvikekaupan valvontajärjestelmänsä. Haasteena on, että käytänteet ovat toisistaan poikkeavia ja että aina löytyy maita, jotka ovat valmiita sallimaan asesiirrot, jotka jotkut toiset olisivat valmiit kieltämään.

”Jokainen maa tekee itse arvionsa siitä, voiko jonkin tietyn asesiirron sallia. Päätökseen vaikuttaa se, kenelle ja mihin tarkoitukseen aseet on tarkoitettu ja kuinka luotettavasti tämä tieto voidaan vahvistaa.”

Vielä tänäkin päivänä näitä vaihtoehtoisia reittejä suosimalla aseita voidaan kuljettaa maihin ja loppukäyttäjille, joiden vastuullisuutta ei voida taata.

Tavoitteena maailmanlaajuinen sopimus

Korhonen on puheenjohtajuuskaudellaan vieraillut kolmella eri mantereella ja taivutellut sopimuksen ulkopuolella olevia valtioita liittymään siihen täysivaltaisina jäseninä. Tavoitteena on aikaa myöten päästä universaaliin, eli kaikki maailman maat kattava sopimukseen.

ATT-kuva
Alueelliset järjestöt ovat avainasemassa asekauppasopimuksen toimeenpanossa. Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden komissio tukee asevalvontaa osana Silencing the Guns by 2020-aloitettaan. Kuva: Jukka Pajarinen

Suomen puheenjohtajuuskauden aikana sopimukseen on liittynyt viisi uutta valtiota, mikä nostaa osapuolien määrän 92 maahan. Tämä on jo lähes puolet kaikista YK:n jäsenvaltioista.

Korhosen mukaan avainasemassa on jatkuva poliittinen dialogi sekä erilaisten kansallisten näkökulmien ymmärtäminen.

”Jokaisella maalla on oma ainutlaatuinen tilanteensa, jossa painottuvat eri tavalla sopimuksen mukanaan tuomat haasteet ja hyödyt”, hän toteaa.

”Hauraissa valtioissa sopimuksen tärkeimpiä hyötyjä on alueen vakautuminen ja siitä seuraavat kehitysvaikutukset. Toiset taas ovat ottaneet sopimuksen omakseen yhtenä työkaluna terrorismin vastaisessa taistelussa tai järjestäytyneen rikollisuuden suitsimisessa.”

Suomen johdolla sopimuksen seuraavan osapuolikokouksen erityisteemaksi on valittu kestävä kehitys. Asekauppasopimuksen osalta tärkein on kestävän kehityksen tavoite 16.4, joka käsittelee laittomien raha- ja asevirtojen sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaa.

Sääntelemättömän asekaupan seuraukset koskettavat kaikkia maailman maita

Suomen puheenjohtajuuskausi päättyy tämän vuoden syyskuussa, asekauppasopimuksen kolmannen osapuolikokouksen loppuessa. Korhonen kuitenkin painottaa, että jatkuva vaikuttamistyö ei saisi olla luottamustehtävästä riippuvaista.

”Sääntelemättömän asekaupan vaikutukset koskettavat käytännössä kaikkia maailman maita. On tärkeää, että jokainen valtio kokee omistajuutta sopimuksesta ja kannustaa aktiivisesti naapureitaan, kauppakumppaneitaan ja muita samanmielisiä maita liittymään sopimukseen.”

Att-kartta
Kolme suurinta aseiden viejämaata (Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina) ovat vielä sopimuksen ulkopuolella. Näistä vain Yhdysvallat on allekirjoittanut sopimuksen. Kuva: ATT-sihteeristö

Korhonen kiittää Suomen poliittisen johdon antamaa tukea puheenjohtajuudelle ja kotimaisten sidosryhmien osallistumista. Mukana on ollut viranomaisia, tutkijoita sekä kansalaisjärjestöjen ja teollisuuden edustajia. Korhonen kertoo, että apua hänen tiimilleen on tullut ulkoministeriön kaikilta osastoilta ja sanoo että tämäntyyppinen hanke on aina yhteinen yritys.

Suomen edustustojen rooli on ollut keskeinen, koska uusien maiden kannustaminen liittymään sopimukseen ja dialogi eri puolilla maailmaa on ollut Suomen puheenjohtajuuskauden yksi painopiste. Edustustot ovat tehneet laajan kartoituksen eri maiden kansallisista suunnitelmista ATT:hen liittymiseksi ja ne ovat myös pitkälti vastanneet eri puolille maailmaa suuntautuneiden vierailujen järjestelyistä. ”On ollut hienoa esitellä kansainvälisille kumppaneille Suomen edustustoverkon tehokkuutta, asiantuntemusta ja vieraanvaraisuutta”, Korhonen sanoo.

Laillisesti sitova sopimusteksti on tärkeä työkalu asekaupan sääntelyssä. Loppujen lopuksi sopimuksen merkitys riippuu kuitenkin siitä, kuinka moni maailman valtio sitoutuu sen toteuttamiseen käytännössä.

 Asekauppasopimuksen kolmas osapuolikokous pidetään Genevessä 11.-15. syyskuuta 2017, jolloin suurlähettiläs Korhoselle valitaan seuraaja. Suomen valtuuskuntaa osapuolikokouksessa johtaa ulkoministeri Timo Soini.

IIda-Maria Tammi                                                                                                              Kirjoittaja työskentelee asevalvonnan yksikössä

Takaisin ylös