Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EUn yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, monenkeskiseen yhteistyöhön ja uskottavaan maanpuolustukseen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintalinjan keskeiset tekijät ovat johdonmukainen ulkopolitiikka, yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen ja kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, kansallisen puolustuksen uskottava suorityskyky ja aktiivinen toiminta Euroopan unionin (EU) jäsenenä sekä osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon ja toimintaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja muiden maailmanlaajuisten ja alueellisten järjestöjen kautta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleistavoite on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistamisen sekä maan etujen edistämisen kasvavan kansainvälisen yhteistyön maailmassa.
Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Suomi tukee Euroopan unionin vahvistamista kansainvälisen politiikan ja talouden toimijana. Suhteiden kehittäminen lähialueelle - Pohjoismaihin, Venäjään ja Baltian maihin - on keskeisessä asemassa. Itämeren alueen sekä pohjoisten alueiden painoarvoa pyritään vahvistamaan Euroopan unionin piirissä.
Suomi kuuluu Euroopan unionin jäsenenä ja pohjoismaana arvoyhteisöön, joka perustuu kansanvaltaan sekä laillisuusperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomen ulkopolitiikan yhtenä pyrkimyksenä on korostaa näiden arvojen merkitystä kansainvälisestikin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan valtioneuvostotason linjauksia ovat hallitusohjelma ja turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko.
Hallitusohjelma - pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma
(PDF 380 kt, Valtioneuvoston sivulla)
Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja esitetään valtioneuvoston 2010-luvun loppupuolelle ulottuvat linjaukset.
Selonteko perustuu laajan turvallisuuden käsitteeseen. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa useat turvallisuushaasteet ja -uhkat ovat valtioiden rajat ylittäviä ja vaikutuksiltaan laajoja, ja niiden hallinta vaatii perinteisten turvallisuuspolitiikan keinojen ja sotilaallisen puolustuksen lisäksi muita toimenpiteitä.
Selonteossa tarkastellaan kansainvälistä toimintaympäristöä ja sen muutoksen vaikutuksia Suomeen. Tämän pohjalta esitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittiset toimintalinjaukset sekä käytännön toimenpiteitä ja kehittämistarpeita. Selonteko luo perustaa valtioneuvoston turvallisuutta ja kansainvälisiä suhteita käsitteleville selonteoille, strategioille ja ohjelmille. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka: valtioneuvoston selonteko
(PDF, valtioneuvosto 5.2.2009)
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon ja toimijoiden tehtävänä on varmistaa Suomen toimintakyky kaikissa tilanteissa myös kansainvälisen ympäristön muutosten myötä.
Toimintaympäristön muutos tekee välttämättömäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan kehittämisen kokonaisuutena, uudet ja erilaiset uhkamallit huomioon ottaen. Tämän mukaisesti on huomioitava kehitys-, ihmisoikeus- ja globalisaatiopolitiikan merkitys kansalliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle.
Valtioiden on kyettävä turvallisuuspolitiikassaan vastaamaan yhteiskunnan uudenlaisen haavoittuvuuden muodostamaan haasteeseen ja takaamaan yksilöiden hyvinvointi ja turvallisuus.
Euroopan unionin (EU) yhdentymisen eteneminen ja unionin laajentuminen Keski- ja Itä- Euroopan maihin on vahvistanut demokratiakehitystä ja poliittisten ja taloudellisten uudistusten etenemistä. Suomi katsoo myös Naton laajentumisen lisänneen vakautta Itämeren alueella.
Kumppanuus- ja naapuruuspolitiikan avulla unioni lähentää suhteitaan Itä-Euroopassa ja Välimeren alueella myös niihin maihin, joilla ei vielä ole edellytyksiä tulla jäsenmaiksi. ETYJin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) ja EN:n (Euroopan neuvosto) yhteisten normien ja periaatteiden pohjalta on yhä laajemmin pystytty luomaan yhteinen arvopohja kattavasti koko Euroopan alueelle.
Kylmän sodan jälkeinen muutos tukee Suomen lähialueen vakautta ja uudistuskehitystä. Suomelle tärkeää on erityisesti Venäjän vakauden vahvistuminen. Suomi pitää tärkeänä kahdenvälisiä suhteita ja käytännön yhteistyötä Venäjän kanssa, joka on kohonnut Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi. Suomi edistää EU:n ja Venäjän kumppanuutta, jonka tavoitteena on tukea Venäjän muutosta toimivaksi demokratiaksi, oikeusvaltioksi ja markkinataloudeksi.
EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyöllä sekä Yhdysvaltain sitoutumisella Eurooppaan Naton kautta on keskeinen merkitys Euroopan vakauteen sekä globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja rauhanomaiseen kehitykseen.
Globaalien ongelmien ja uusien, rajat ylittävien turvallisuusuhkien, kuten joukkotuhoaseiden leviämisen ja terrorismin sekä alueellisten konfliktien vaikutus Suomen turvallisuuteen ja hyvinvointiin on kasvanut. Suomi korostaa transatlanttisen yhteistyön merkitystä ja ylläpitää suhteitaan Yhdysvaltoihin myös kahdenvälisesti sekä Naton rauhankumppanuuden kautta.
Suomi tukee Euroopan unionin vahvistamista turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) avulla.
Rauhankumppanuuden pohjalta Suomi harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) kanssa. Puolustusliiton jäsenyyden hakeminen säilyy mahdollisuutena Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ratkaisuissa.
Suomi osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja muiden maailmanlaajuisten järjestöjen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja Euroopan neuvoston (EN) sekä Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen alueellisten järjestöjen avulla kansainväliseen yhteistyöhön monenkeskisen turvallisuus- ja oikeusjärjestyksen vahvistamiseksi.
Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoitteena on tätä kautta parantaa kansainvälistä turvallisuutta ja siten vahvistaa myös Suomen omaa turvallisuutta. Suomen osallistuminen on monipuolista sekä maantieteellisesti että tehtävien luonnetta ja operaatioiden eri johtojärjestöjä ajatellen.
Osallistumisessa pyritään keskittymään Suomen kannalta merkityksellisiin kriisialueisiin, joilla panoksemme avulla on saavutettavissa lisäarvoa ja joissa voidaan tukea sopivalla tavalla kriisinhallintaa kulloinkin toteuttavien tahojen toimintaa. Tarkoituksena on samalla panostaa tehtäviin, jotka ovat Suomen kannalta mielekkäitä ja kansallista puolustuskykyä kehittäviä.
Suomi osallistuu aktiivisesti sekä sotilaalliseen että siviilikriisinhallintaan ja eri järjestöjen kautta toteutettavaan kriisinhallintaan.
Lue lisää:
Kartta Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan
sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta (PDF, 134 Kt)
Suomi pitää yllä uskottavaa kansallista puolustusta, joka nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustusjärjestelmään, tavoitteena koko valtakunnan alueen puolustaminen. Tähän varaudutaan säilyttämällä riittävä sodan ajan joukkojen vahvuus. Suomi kehittää puolustuskykyään sotilasliittoon kuulumattomana maana ja seuraa sotilaspoliittista kehitystä, EU:n puolustusulottuvuuden kehitystä sekä Naton muutosta ja turvallisuuspoliittista tilannetta erityisesti lähialueilla.
Suomi osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön Naton rauhankumppanuuden (PfP) puitteissa ja antaa joukkoja Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, kuten tapahtuu Länsi-Balkanilla ja Afganistanissa. Samoin Suomi osallistuu ETPP:n (Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka) puitteissa unionin taisteluosastojen muodostamiseen ja antaa joukkoja EU:n ja YK:n kriisinhallintaoperaatioihin.
Osallistuminen tukee myös Suomen kansallisen puolustuskyvyn uudistamista ja vahvistamista. Samalla Suomen valmiudet yhteistyöhön kumppaneiden kanssa sekä avun antajana että vastaanottajana kriisitilanteissa paranevat.
Uusien turvallisuusongelmien ja rajat ylittävien uhkien seurauksena on ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja häviämässä. Lisääntyvän matkailun ja ihmisten liikkuvuuden seurauksena Suomen kansalaisten turvallisuus saattaa vaarantua myös ulkomailla suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofeissa tai terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden seurauksena.
Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä sekä EU-tasoista koordinaatiota ja pelastusalan yhteistyötä. Suomi pitää tärkeänä konsulialan yhteistyön vahvistamista Euroopan unionin puitteissa kansalaisten aseman turvaamiseksi.
Suomi osallistuu Euroopan unionin (EU) turvallisuusstrategian toteuttamiseen, joka tähtää ristiriitojen ja konfliktien taustasyiden poistamiseen ja konfliktinestoon ja hallintaan. Samoin Suomi korostaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismin vastustamiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Kulttuurien välistä dialogia edistämällä ja torjumalla maahanmuuttajaväestön syrjäytymistä voidaan vastustaa radikalisoitumista ja etnis-uskonnollisten stereotypioiden syntymistä.
YK:n turvallisuusneuvoston toimintakykyä tulee vahvistaa, jotta se pystyy kantamaan vastuutaan kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Suomen kantana on, että kansainvälisten väliintulojen ehdoista tulee päättää monenkeskisesti ja YK:n peruskirjan periaatteiden pohjalta. Samalla kansainvälisen yhteisön tulee kehittää valmiuksia puuttua ihmisoikeuksien loukkauksiin, mikäli sortuvat tai muutoin heikot valtiot eivät pysty kantamaan niihin liittyvää vastuutaan.
Monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen on keskeinen keino alueellisten ja sisäisten kiistojen ja konfliktien rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi. YK:n asettamien vuosituhatjulistusten tavoitteiden toteuttaminen on olennaista rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi kestävällä tavalla.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö
Päivitetty 24.6.2010