Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Monenkeskinen yhteistyö

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Tämä on monenkeskisen yhteistyön ansiota. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten kautta toimiminen. 

Monenkeskisen kehitysyhteistyön avulla Suomi voi tukea kehitystä myös maissa, joissa sillä ei ole edustusta. 

Kansainvälisistä järjestöistä merkittävimpiä ovat YK eri alajärjestöineen sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Kehitysrahoituslaitoksia ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Aasian kehityspankki (AsDB) ja Afrikan kehityspankki AfDB. Myös kansainvälinen ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä. 

Vuonna 2017 Suomi on varannut monenkeskiseen kehitysyhteistyön 145 miljoonaa euroa. Tämä on 27 prosenttia Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Muista kehitysyhteistyömenoista katetaan lisäksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2017 se on 163 miljoonaan euroa. EU:n kehitysyhteistyöstä kerrotaan tarkemmin tällä sivulla.

Monenkeskinen yhteistyö on olennainen osa Suomen kehityspolitiikkaa

Monenkeskinen kehitysyhteistyö tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja kehitysmaiden olojen parantamiseen. 

Suomi rahoittaa monenkeskisten toimijoiden työtä ja tekee niiden parissa paljon vaikuttamistyötä. Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista ja yleisavustuksista, kehityspankkien ja ympäristö- ja ilmastorahastojen rahoitusosuuksista sekä temaattisesta ja alueellisesta tai maakohtaisesta tuesta. Yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa Suomi vaikuttaa siihen, mihin varoja käytetään.

Poliittisen vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa YK:n yleiskokous, YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (Ecosoc), järjestöjen, rahastojen ja ohjelmien sekä rahoituslaitosten hallintoneuvostot ja johtokunnat, erilaiset kahdenväliset tapaamiset ja vierailut sekä kehityspankkien lainarahastojen ja ilmasto- ja ympäristörahastojen lisärahoitusneuvottelut sekä ajoittaiset pääomakorotusneuvottelut.

Suomi osallistuu myös järjestöjen toimintatapojen kehittämiseen. Korostamme erityisesti toiminnan strategista suunnittelua, vaikuttavuutta, tehokkuutta, avoimuutta, koordinointia muiden toimijoiden kanssa sekä tulosten arviointia.

Monenkeskisten toimijoiden varainkäyttöä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan tehokkaasti. Suomi on jäsenenä avunantajien Mopan-verkostossa (Multilateral Organizations Performance Assessment Network), joka arvioi kansainvälisten järjestöjen toiminnan tuloksia ja tehokkuutta.

Suomi  on merkittävä toimija tasa-arvoa edistävissä YK-järjestöissä

YK:n kautta maailman valtioilla oli keskeinen rooli uusien maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n laadinnassa. Näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain YK:ssa. Voit lukea tavoitteista lisää täältä

Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja eriarvoisuuden vähentämistä:

• YK:n tasa-arvojärjestö UN Women. Suomi korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä naisten roolia rauhanrakentamisessa, talouskehityksessä ja päätöksenteossa. Suomi on järjestön suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia rahoittajia. Vuonna 2017 Suomen yleistuki UN Womenille oli 10 miljoonaa euroa.

• YK:n väestörahasto Unfpa. Suomi painottaa aktiivista seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää vaikuttamistyötä. Suomi kuuluu järjestön suurimpiin rahoittajiin. Vuonna 2017 Suomi yleistuki Unfpalle oli 17 miljoonaa euroa.

• YK:n lastenrahasto Unicef. Suomen painopisteitä ovat tyttöjen koulutus ja lastensuojelu. Vuonna 2017 Suomen yleistuki Unicefille oli seitsemän miljoonaa euroa.

Suomi tukee myös muun muassa YK:n kehitysohjelmaa (UNDP), YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP), YK:n vammaisten oikeuksien ohjelmaa (UNPRPD) ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa (OHCHR).

Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta

Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen ympäristö- ja ilmastotoimintaa. Tavoitteena on kehittää monenkeskistä ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä sekä edistää alan kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa.

Yhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden omia ympäristö- ja ilmastotoimia. Tämä on erityisen tärkeää maille, joilla on vähäiset hallinnolliset voimavarat. Luonnonvarojen kestävällä hallinnalla ja käytöllä on todistetusti suuri merkitys kehitysmaiden rauhanomaisen kehityksen mahdollistajana ja edistäjänä.

Suomi tukee Vihreän ilmastorahasto GCF:n kautta kehitysmaiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF toimii useiden ympäristösopimusten virallisena rahoituskanavana. Sen toiminnassa Suomi painottaa tasa-arvonäkökulmaa ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämistä.

Kehityspankit tukevat köyhyyden vähentämistä

Kehityspankeiksikin kutsutut kehitysrahoituslaitokset ovat usean maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat kehitysmaille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea, pääomasijoituksia, takauksia ja teknistä apua. Niiden perustehtävä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Lisäksi kehityspankkien tavoitteena on suunnata 28-40 prosenttia rahoituksesta kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen.

Perinteisesti rahoitusta on kanavoitu kehitysmaiden julkiselle sektorille. Lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat nykyään myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Syksyllä 2017 Suomi ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustivat yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava. Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri. Varaedustajana toimii kehitysministeri. Lue lisää Maailmanpankista ja Suomen toiminnasta:

Valtiovarainministeriön verkkosivut

Maailmanpankin verkkosivut

Suomi vaikuttaa rahastojen kautta

Suomi on mukana noin 40:ssä Maailmanpankin rahastossa. Tätä kutsutaan myös Trust fund -yhteistyöksi. Rahoitukseltaan mittavin on Afganistanin jälleenrakennukseen keskittynyt Afganistan Reconstruction Trust Fund. 

Muita Suomen rahoittamia rahastoja ovat muun muassa kaivannaisalan läpinäkyvyyteen keskittyvä EITI, Knowledge for Change -ohjelma (KCP), ihmisoikeuksiin keskittyvä Nordic Trust Fund (NTF), Maailmanpankin asiantuntijarahasto DFSP, Digital Development Partnership (DDP) ja tasa-arvoon keskittyvä UFGE.

Suomi toimii aktiivisesti myös alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa eli Afrikan (AfDB), Aasian (AsDB) ja Latinalaisen Amerikan (IADB) kehityspankeissa sekä Pohjoismaiden kehitysrahastossa (NDF) ja Kansainvälisessä maatalouden kehittämisrahastossa IFADissa.

Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa päätökset tehdään johtokunnissa. Niissä maat toimivat omien äänestysryhmiensä kautta. Esimerkiksi Maailmanpankissa Suomen kanssa samaan äänestysryhmään kuuluvat muut Pohjoismaat ja Baltian maat. Afrikan kehityspankissa Suomi toimii yhdessä Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Intian kanssa, Aasian kehityspankissa taas Kanadan, Alankomaiden, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin kanssa. 

Suomi rahoittaa myös kahdenvälistä yhteistyötä kehitysrahoituslaitosten kanssa.

Helsinki on myös YK-kaupunki

Helsingissä toimii YK-yliopiston alainen taloudellista kehitystutkimusta tekevä Wider-instituutti. Se tuottaa kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevaa tutkimustietoa globaalin kestävän kehityksen haasteista.

Helsingissä toimii myös YK:n sopimussihteeristö Helcom (Itämeren suojelukomissio) sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n aluetoimisto ja YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio Until.

Suomalaisia osaajia maailmalle

Suomi on vuodesta 1965 rahoittanut kehitysyhteistyömäärärahoista apulaisasiantuntijoita ja vapaaehtoisia YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten palvelukseen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa YK:n toimintakykyä, kasvattaa suomalaisten kehitysyhteistyöosaajien määrää sekä erityisesti edistää suomalaisten rekrytoitumista kansainvälisiin järjestöihin.

Rekrytointi kansainvälisiin tehtäviin

Takaisin ylös