Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Alueellinen kehitysyhteistyö

Alueellista kehitysyhteistyötä toteutetaan useamman valtion alueella. Sen avulla tuetaan rajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Alueellinen yhteistyö täydentää muita avun muotoja.

Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä ovat muun muassa innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, tasa-arvon edistäminen, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Eri maantieteellisillä alueilla lähestymistavat voivat vaihdella.

Rahoitus kanavoidaan usein kansainvälisten järjestöjen, alueellisten talous- ja yhteistyöjärjestöjen sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Tutustu Suomen toimintaan eri alueilla.

Saharan etelänpuoleinen Afrikka

Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa Suomen alueellisen kehitysyhteistyön tavoitteita ovat rauhan edistäminen, perustarpeiden täyttäminen, kestävän talouskasvun vahvistaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, vammaisten oikeuksien edistäminen sekä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen maa- ja resurssioikeuksien turvaaminen.

Eteläisessä ja itäisessä Afrikassa yhteistyö keskittyy talouteen: kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön, ympäristöön, energiaan, innovaatioihin, tieteeseen ja teknologiaan. Yksityissektorin kehittäminen on keskeisellä sijalla kaikessa yhteistyössä.

Torimyyjä Afrikassa Kuva: Juho Paavola
Ruokaturva on polttava kysymys Afrikassa, sillä moni alueen maa kärsii luonnonkatastrofeista ja kuivuudesta. Kuva: Juho Paavola

Innovaatioita Namibian, Mosambikin, Botswanan ja Sambian alueella

Eteläisen Afrikan innovaatiotukiohjelma | The Southern Africa Innovation Support programme

Suomi rahoittaa neljävuotista pilottiprojektia, jossa kehitetään eteläisen Afrikan innovaatioympäristöä. Projektin tarkoitus on edistää alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä: rakentaa järjestelmä, jossa voidaan innovoida uudenlaista yritystoimintaa sekä ratkaisuja köyhyyden ongelmiin.

Projektissa luodaan verkostoa tiedonjakamiseen, edistetään ihmisten innovaatioihin liittyviä taitoja, sovelletaan parhaita käytäntöjä sekä rakennetaan innovaatiojärjestelmän instituutioita ja toimintaa kansallisella ja alueellisella tasolla. Innovointiin osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori, yliopistot ja kansalaiset.

SAIS Inclusive Innovation

Naisyrittäjät innovoivat kännykkäapplikaatioita Kuva: The Southern Africa Innovation Support programme
Innovaatiotukiohjelman projekteihin kuuluu naisyrittäjien tukeminen. Namibiassa järjestettiin ensimmäinen naisten hackathon-ohjelmointitapahtuma. Tapahtumassa luotiin kolme uutta kännykkäapplikaatiota, joilla autetaan nuoria löytämään vastauksia vaikeisiin tai noloihin kysymyksiin, löytämään tietoa apurahoista, avustuksista ja avoimista työpaikoista sekä selviytymään onnettomuustilanteissa. Kuva: The Southern Africa Innovation Support programme

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa Suomi tukee myös:

Lisää tietoa alueellisesta kehitysyhteistyöstä löydät myös Suomen suurlähetystöjen sivuilta.

Mekong

Mekongilla Suomi tekee kehitysyhteistyötä Kambodžan, Laosin, Myanmarin, Thaimaan ja Vietnamin kanssa. Yhteistyö alueella kohdistuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja hallinnointiin sekä laajempaan uusiutuvan energian käyttöönottoon.

Suomi edistää kestävää vesivarojen kehittämistä ja hallinnointia tukemalla Mekongin jokikomissiota

Mekongin jokikomissio on hallitusten välinen organisaatio, joka tekee yhteistyötä Mekongjoen valuma-alueen kestävän hallinnoinnin edistämiseksi. Suomen tuella jokikomission arvovaltaa ja kapasiteettia vahvistetaan, jotta sen jäsenmaat Kambodža, Laos, Thaimaa ja Vietnam sekä dialogijäsenet Myanmar ja Kiina voisivat ratkaista alueen vesivarojen hallintaan ja käyttöön liittyviä asioita rauhanomaisesti ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Jokikomission tavoitteena on taata taloudellisesti elinvoimainen, sosiaalisesti reilu ja ympäristön kannalta moitteeton Mekongjoen alue sekä vaalia joenvarren maiden yhteistä etua. Jokikomission ohjelmat liittyvät joenvarren maiden yhteisiin asioihin kuten tulvanhallintaan, kalastukseen, ilmastonmuutokseen, vesivarojen tiedonhallintaan ja vesivoiman kestävään hyödyntämiseen.

Suomi on rahoittanut muun muassa Mekongin jokikomission teettämää strategista ympäristövaikutusten arviointia ja vedonnut alueen maiden hallituksiin, että arvioinnin suositukset huomioitaisiin patoja koskevassa päätöksenteossa.

Mekongin jokikomissio (englanniksi)

Pato Mekongissa Kuva: Mekongin jokikomissio
Suomi on korostanut, että patohankkeissa ei tule edetä ennen kuin on ensin perusteellisesti selvitetty valuma-alueelle suunniteltujen patojen kumulatiiviset vaikutukset. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin kukin alueen valtio. Kuva: Mekongin jokikomissio

Suomi tukee Mekongin alueella myös:

Lisää tietoa Suomen alueellisesta kehitysyhteistyöstä löydät myös Suomen Bangkokin-suurlähetystön sivuilta.

Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia

Suomen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa muodostuu vuosina 2014–2017 kahdesta osasta: Keski-Aasian vihreän talouden kumppanuusohjelmasta ja demokratiatuesta. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2017 on noin 40 miljoonaa euroa.

Yhteistyö kattaa 11 maata: Armenia, Azerbaidžan, Geor­gia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Vihreän talouden kumppanuusohjelma

Vihreän talouden kumppanuusohjelmaa toteutetaan Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Ohjelmalla tuetaan vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisia työpaikkoja sekä edistetään sopimiseen perustuvia työelämän peli­sääntöjä ja työturvallisuutta.

Luonnonvarojen kestävää käyttöä parannetaan edistämällä suunnittelua ja seurantaa.

Kalataloushanke, Kirgisia. Kuva: Hilkka Lampén/UM
Kalarehun valmistusta Suomen rahoittamassa hankkeessa Kirgisiassa. Hankkeessa tuetaan kalastajia ja kalankasvattajia, edistetään alan tutkimusta, koulutusta ja hallintoa sekä kehitetään kalanjalostusta ja kalamarkkinointia. Kuva: Hilkka Lampén/UM

Vihreän talouden kumppanuusohjelmaan kuuluvat YK:n kehitysohjelman (UNDP) toteuttama kauppa ja kehitys -ohjelma, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toteuttama ihmis­arvoisen työn edistämishanke, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) toteuttama kalataloushanke Kirgisiassa, Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadžikistanissa sekä kohdemaiden viranomaisten osaamista vahvistavia hankkeita. 

Demokratiatuki

Kirgisiassa ja Tadžikistanissa toteutetaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n oikeus­alan tukiohjelmia, joiden tavoitteena on oikeuspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille.

Lisäksi tuetaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) itsenäisiä ihmisoikeusinstituutioita ja kenttätoimistoja Keski-Aasiassa sekä valkovenäläistä European Humanities -maanpakolaisyliopistoa.

Vesiala, IKI-hanke, Georgia. Kuva Karri Eloheimo/SYKE
Viranomaisyhteistyöhankkeissa vahvistetaan kohdemaiden viranomaisten osaamista hyödyntämällä suomalaisviranomaisten kokemusta. Kuva Suomen tukemasta vesialan hankkeesta Georgiasta. Kuva: Karri Eloheimo/SYKE

EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaa tuetaan sekä EU-rahoituksen että pienempien kahdenvälisten hankkeiden kautta.

Suomen edustustojen ja kiertävien suurlähettiläiden hallinnoimalla paikallisen yhteistyön määrärahalla rahoitetaan lyhytkestoisia demokratia- ja ihmis­oikeusprojekteja koko alueella.

Arviointi auttaa parantamaan toimintaa

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kehitysyhteistyön taustalla on vuosina 2009–2013 toteutetun kehityspoliit­tisen puiteohjelman, Laajemman Euroopan aloitteen, ensimmäinen vaihe. Sen toteutukseen käytettiin yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.

Ohjelmasta on toteutettu arvioinnit vuosina 2012 ja 2016. Arviointien mukaan Suomen kehitysyhteistyö on ollut kohdemaiden kehityssuunnitelmien mukaista ja erittäin tarkoituksenmukaista kohdemaiden hyödynsaajille.

Lue lisää:

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ulkoministeriön alueosastot

Päivitetty 26.7.2017

Takaisin ylös