Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Yhteiskunnalliset toimijat

Suomalaisen yhteiskunnan eri toimijat osallistuvat laajasti kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toimeenpanoon. Ulkoministeriö tukee näiden toimijoiden työtä monin tavoin. Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista.

Useat eri ministeriöt toteuttavat kehityspolitiikkaa omalla hallinnonalallaan ja vahvistavat näin politiikkajohdonmukaisuutta. Tämä tarkoittaa, että eri hallinnonaloilla tehdään kehitysmaita tukevia päätöksiä ja huolehditaan, että Suomi ei muilla politiikanaloilla ainakaan vesitä kehitystavoitteiden saavuttamista.

Erityisesti maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtionvarainministeriö ovat tärkeitä toimijoita johdonmukaisen politiikan näkökulmasta.

Kehitysyhteistyön toteutukseen osallistuvat myös suomalaiset valtion laitokset, kunnat ja korkeakoulut erilaisten vaihto-ohjelmien sekä kehitysmaiden ja suomalaisten instituutioiden yhteishankkeiden kautta.

Tutkijat, viestintäalan ammattilaiset ja kulttuuritoimijat vahvistavat suomalaisten tietämystä kehitysmaista ja edistävät kehityskysymyksistä käytävää julkista keskustelua.

Valtion toimijoiden kehitysyhteistyöllä vahvistetaan osaamista

Suomalaiset valtion toimijat, kuten ministeriöt ja valtion laitokset osallistuvat kehitysyhteistyöhön tekemällä yhteistyötä kehitysmaiden julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehitysmaiden virkamiesten osaamisen sekä organisaatioiden toiminnan vahvistaminen.

Ulkoministeriö rahoittaa valtion toimijoiden yhteistyötä niin kutsutulla instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI). Vuonna 2014 käynnistyi 11 uutta hanketta, joiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 5,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutusaika on yleensä kolme vuotta.

Instrumenttia voidaan käyttää varsin joustavasti erilaisiin osaamisen vahvistamisen hankkeisiin. Oleellista on kehitysmaatoimijan aktiivinen rooli ja hankkeen kehitysvaikutukset. Ulkoministeriö seuraa hankkeiden tuloksellisuutta ja kestävyyttä sekä instrumentin täydentävyyttä suhteessa muihin kehitysyhteistyön toimintamuotoihin.

IKI-instrumentti edistää nuorten suomalaisten asiantuntijoiden mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka kehitysyhteistyö vahvistaa sekä kehitysmaakumppaneiden että suomalaisten toimijoiden osaamista.

Yksi IKI-hankkeiden suomalaisista toteuttajista on Ilmatieteen laitos. Voit lukea Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kokemuksia kehitysyhteistyöstä blogisivulta Meteorologiaa maailmalla.

Korkeakoulut mukana kumppanuus- ja vaihto-ohjelmissa

Ulkoministeriö tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä yhteistyötä, jolla vahvistetaan molempien osapuolten osaamista kehityskysymyksissä. Yhteistyö perustuu kehitysmaan korkeakoulun määrittelemiin tarpeisiin. Periaatteina ovat vastavuoroinen oppiminen ja tasavertainen kumppanuus. Kumppanikorkeakoulut sitoutuvat hankkeiden toteutukseen ja panostavat niihin omia resurssejaan.

Tällä hetkellä korkeakouluyhteistyön painopiste on Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kahdenvälisissä kumppanimaissa. Alla kuvattuja korkeakouluohjelmia hallinnoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) edistää kehitysmaiden korkeakoulujen hallinnollista ja opetuksellista osaamista ja tukee niiden omia kehittämissuunnitelmia.

Hanke-esimerkki 1: Itä-Suomen yliopisto kehittää metsäopetusta ja metsätaloutta Keniassa

Itä-Suomen yliopiston Metsätieteen osasto on vuodesta 2011 lähtien koordinoinut ja toteuttanut Kenian metsäopetuksen kehittämisprojektia. Hankkeen kenialaisena kumppanina on Eldoretin yliopisto. Toiminnan tuloksena on muun muassa:

  • laadittu Eldoretin yliopistoon uusi kandidaattitason metsäalan opetussuunnitelma ja päivitetty maisteritason opetussuunnitelma
  • lisätty tietotekniikan käyttöä opetuksessa sekä verkkopohjaista opetusta
  • laadittu mobiilisovellus EntVenture, jonka avulla esitellään metsätaloutta Keniassa ja Suomessa peruskoulun oppilaille ymmärrettävällä tavalla
  • laadittu laskentaohjelma mTiCalc, jonka avulla maanviljelijät voivat laskea myymänsä puutavaran arvon ja siten varmistaa, että puukauppa toteutuu oikeudenmukaisesti

Projektien kokonaisrahoitus on ollut 1. vaiheessa (2011–2012) yhteensä 450 213 euroa ja 2. vaiheessa (2013–2015) yhteensä 397 039 euroa.

Itä-Suomen yliopisto vahvistanut metsäalan opetusta kenialaisessa Eldoretin yliopistossa. Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Ohjelmakaudella 2012–2015 rahoitetaan yhteensä 23 HEI ICI -hanketta. Ulkoministeriö tukee hankkeita kehitysyhteistyömäärärahoista yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla.

Hanke-esimerkki 2: Tietoliikennealan yliopistoyhteistyötä Etiopiassa ja Tansaniassa

Aalto yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen yhteistyö etiopialaisen Addis Ababa Institute of Technologyn (AAIT) ja tansanialaisen University of Dar es Salaamin (UDSM) kanssa on tuottanut muun muassa:

  • uudet maisteriohjelmat kumppanikouluihin
  • opettajille täydennyskoulutusta sekä opetusmateriaaleja ja työkaluja
  • tutkimusyhteistyötä opinnäytetöiden muodossa
  • yritysyhteistyötä, jonka puitteissa opiskelijat voivat laatia opinnäytetöitä yritysten tarpeista lähtien ja yritykset puolestaan rahoittavat tutkimuslaitteita ja -välineitä

Kolmevuotisen hankkeen rahoitus oli 395 699 €. Lisätietoa löydät hankkeen omilta sivuilta (englanniksi).

North–South–South-verkosto-ohjelman (NSS) tarkoituksena on kehittää pohjoisen ja etelän korkeakoulujen kumppanuuksia ja inhimillisiä voimavaroja. Ohjelman toimintoihin lukeutuvat opettaja- ja opiskelijavaihto, yhteiset intensiivikurssit etelän kumppanimaiden korkeakouluissa sekä verkostoitumista tukevat toimet.

Ohjelmakaudella 2012–2014 tuettiin 35 hanketta. Osa hankkeista jatkuu vuonna 2015. Ulkoministeriö tukee hankkeita kehitysyhteistyömäärärahoista yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla.

Vuosina 2012–2014 NSS-hankkeet kohdistuivat seuraaville aloille: biologia, energiantuotanto, ICT-teknologia, innovaatio, maa-alueiden hallinto, media, taide, eläintenhoito ja sosiaalitieteet.

NSS-hankkeiden tuloksia:

  • uudet kontaktit Etelän kumppaneiden ja yrityssektorin kanssa
  • haavoittuvien ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantuminen stipendien, verkkokurssien ja paikallisyhteistyön avulla
  • naisopiskelijoiden määrän lisääntyminen Suomen antaman mallin myötä
  • opetuksen monipuolistuminen ja tutkimusyhteistyö

HEI-ICI ja NSS-ohjelma yhdistyvät uudeksi rahoitusmuodoksi vuonna 2016. Lue lisää korkeakouluyhteistyöstä:

Kunta-alan kehitysyhteistyölle uusi rahoitusmalli

Kunnilla ja kuntayhtymillä on oma roolinsa Suomen kehityspolitiikan toteutuksessa. Suomalaisten ja kehitysmaiden kuntien yhteistyöhankkeilla tuetaan kehitysmaiden demokratiakehitystä ja paikallishallintojen osaamista sellaisilla aloilla ja alueilla, joihin muut kehitysyhteistyön keinot ja välineet eivät ulotu.

Hankkeilla esimerkiksi edistetään kansalaisten osallistumista ja parannetaan kehitysmaiden kykyä tarjota palveluita vaikuttavasti, taloudellisesti ja eri väestöryhmien tarpeet ja osallistumismahdollisuudet huomioiden. Yhteistyössä voi olla mukana myös muita toimijoita, esimerkiksi oppilaitoksia tai yrityksiä.

Ulkoministeriö myöntää valtionavustusta kuntien kehitysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun. Kyseessä on uusi rahoitusmalli, johon on vuonna 2015 käytettävissä 500 000 euron määräraha.

Kehityspolitiikan tutkijat tuottavat tietoa kehityskysymyksistä

Uutta tietoa ja tuoreita näkökulmia tarvitaan, jotta köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin paremmin saavuttaa. Tietoa tarvitsevat niin päätöksentekijät kuin kansalaisetkin. Kehityspoliittisen tutkimuksen kautta tutkijayhteisöillä ja eri sidosryhmillä on mahdollisuus antaa panoksensa kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnitteluun.

Ulkoministeriö rahoittaa kehitykseen ja kehitysmaihin keskittyvää tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään köyhyyttä ja kehitystä sekä niiden syy–seuraus-suhteita. Suomalaisten, kehitysmaiden sekä muiden kansainvälisten tutkimusalan toimijoiden yhteyksiä ja verkostoitumista pyritään ylläpitämään ja kehittämään.

Ulkoministeriö ja Suomen Akatemia rahoittavat yhdessä Suomen Akatemian kehitystutkimusta. Tutkimushankkeet ovat yleensä monivuotisia. Hakuohjeet löytyvät Suomen akatemian kehitystutkimus -verkkosivuilta.

Ulkoministeriö myöntää tukea myös kansainvälisille tutkimuslaitoksille ja -hankkeille. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoismainen Afrikka-instituutti ja Kehityshallinnon eurooppalainen keskus (ECDPM) sekä Eurooppalainen kehitysraportti (ERD).

Lisäksi ulkoministeriö myöntää tukea useille monenkeskisten järjestöjen tutkimuslaitoksille ja -ohjelmille, kuten Maailmanpankin Knowledge for Change -ohjelma (KCP) ja YK:n Wider-instituutti.

Kehitystutkimusta tuetaan myös osana maa- ja alueohjelmia.

Viestintäalan ammattilaiset herättävät julkista keskustelua kehityskysymyksistä

Toimittajat ja valokuvaavat edistävät suomalaisten tietämystä kehitysmaista ja kehityskysymyksistä. Ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikkö tukee suomalaisten toimittajien perehtymistä kehityspolitiikan toteutukseen ja kehitysyhteistyöhön kentällä myöntämällä matka-apurahoja sekä järjestämällä vuosittain kehityskysymysten perehdyttämisohjelman toimittajille.

Kulttuuritoimijat lisäävät kulttuurien tuntemusta

Ulkoasiainministeriö myöntää vuosittain tukea kehitysmaissa toteutettaviin kulttuurialan hankkeisiin. Toiminnan tavoitteena on edistää kehitysmaiden ja Suomen kulttuurialan toimijoiden pitkävaikutteista yhteistyötä ja tasa-arvoista kokemustenvaihtoa sekä tukea moniarvoisen kulttuurin kehittämistä.

Takaisin ylös