Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

EU:n käynnissä olevat kauppasopimusneuvottelut 

EU:n kauppapoliittinen asialista on asiallisesti ja maantieteellisesti tarkastellen hyvin laaja. Monenkeskisten neuvottelujen ohella EU:lla on laaja alueellisten ja kahdenvälisten kauppajärjestelyjen verkosto, jota kehitetään monenkeskisen järjestelmän rinnalla. Myös EU:n kahdenvälisillä suhteilla tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa on merkittävä rooli EU:n kauppapolitiikassa. Monenkeskiset neuvottelut ovat aina olleet Suomelle ensisijaisia. Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohan kierroksen pitkittyessä kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten merkitys on kuitenkin kasvanut. Alueelliset ja kahdenväliset järjestelyt täydentävät WTO:n sopimuksia.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut >>

EU:n ja ASEANin väliset vapaakauppaneuvottelut

Kaakkois-Aasia on nopeasti kehittyvä ja muuttuva talousalue. Väestönkasvu ja vaurastuminen luovat alueella jatkuvasti uusia markkinamahdollisuuksia ja investointitarpeita. 

EU ja Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö ASEAN käynnistivät alueelliselta pohjalta vapaakauppaneuvottelut vuonna 2007, mutta vuonna 2009 siirryttiin kuitenkin neuvottelemaan yksittäisten ASEAN-maiden kanssa.

Suomi tavoittelee laajaa kaupan vapauttamista esimerkiksi tullien poistamisen kautta, ja uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia palveluissa ja julkisissa hankinnoissa.

Tällä hetkellä sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet neljän maan kanssa. Neuvottelut Singaporen kanssa on saatu päätökseen vuonna 2014, mutta sopimus ei ole vielä astunut voimaan.

Neuvottelut Vietnamin kanssa ovat loppusuoralla, ja nämä neuvottelut pyritään viemään päätökseen vuoden 2015 kuluessa.

Neuvottelut on aloitettu myös Malesian ja Thaimaan kanssa. Myanmarin kanssa käydään neuvotteluita investointisuojasta.

Neuvotteluiden käynnistäminen jollain aikavälillä muiden ASEAN-maiden kanssa on myös mahdollista. Sopimuksissa pyritään mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen, niin että sopimukset voitaisiin aikanaan yhdistää alueen laajuiseksi vapaakauppasopimukseksi.

Neuvotteluiden tavoitteena ovat kattavat ja kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset, jotka sisältävät kaikki keskeiset kaupankäynnin osa-alueet. Sopimukset luovat pohjan EU:n ja ASEAN-maiden kaupallis-taloudelliselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. 

Sopimuksien myötä syntyy uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia elinkeinoelämän toimijoille, lisäksi sopimusten kautta pystytään purkamaan ja ennaltaehkäisemään kaupanesteitä ja turvaamaan nykyaikainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja.

Siten ne tukevat ennakoitavan ja läpinäkyvämmän liiketoimintaympäristön luomista.

EU:n ja Japanin väliset vapaakauppaneuvottelut

EU ja Japani käynnistivät neuvottelut vapaakauppasopimuksesta vuonna 2013. Neuvotteluiden tavoitteena on kunnianhimoinen ja kattava sopimus vapaakaupasta, joka sisältäisi kaikki keskeiset kaupan käynnin osa-alueet, kuten esimerkiksi tavaroiden, palveluiden ja julkisten hankintojen markkinoillepääsyn, investointien suojan, kaupanesteiden purkamisen ja muita määräyksiä kaupan käynnin säännöistä ja periaatteista.

Suomi tavoittelee näissä neuvotteluissa uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia suomalaisen elinkeinoelämän kannalta kiinnostavilla toimialoilla ja erilaisten kaupankäyntiä hankaloittavien tai monimutkaistavien esteiden poistamista ja ennaltaehkäisemistä.

Erityisesti tullienulkopuolisten kaupanesteiden purkamiseen ja syrjivien käytäntöjen poistamiseen kiinnitetään huomiota näissä neuvotteluissa.

Japani on hyvin ostovoimainen, korkeaa laatua arvostava markkina, jossa voisi olla enemmän mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, kuin kauppavaihtomme tällä hetkellä kuvastaa.

Kunnianhimoinen vapaakauppasopimus voisi lisätä EU-maiden vientiä Japaniin jopa yli 30 prosenttia, ja tukea talouskasvua molemmilla puolilla, se voisi esimerkiksi lisätä 0,8 prosenttia EU:n BKT-kasvuun.

Neuvottelukierroksia järjestetään noin neljä vuodessa, ja tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä tai pian sen jälkeen. Hyvä ja tavoitteiden mukainen sopimus on kuitenkin tärkein etenemisvauhdin määrittäjä.

EU–Mercosur-assosiaatiosopimusneuvottelut

Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta 2000. Neuvottelut keskeytyivät vuoden 2004 syksyllä, kun osapuolten näkemykset olivat liian kaukana toisistaan.

EU ja Mercosur päättivät jatkaa neuvotteluja vuonna 2010. Laajempi assosiaatiosopimus pitäisi sisällään myös vapaakauppasopimuksen.

Neuvottelujen uudelleen käynnistymisen jälkeen vapaakauppasopimuksesta käytiin yhdeksän neuvottelukierrosta. Viimeisin täysi neuvottelukierros käytiin maaliskuussa 2012 ja vain osasta aiheista neuvoteltiin yhdeksännellä kierroksella lokakuussa 2012. Sen jälkeen neuvottelut ovat olleet jälleen pysähdyksissä.

Neuvotteluaiheita ovat tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelujen kauppa, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suoja, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet, tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen, kilpailusäännöt, suojatoimet, kestävä kehitys sekä sopimuksen riitojen ratkaisumekanismi.

Vapaakauppasopimus toisi merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Maatalouskaupan merkittävä vapauttaminen toisi vääjäämättä sopeutumispaineita EU:n maataloustuotantoon.

Komission teettämän arvion mukaan teollisuudessa ja palveluissa kokonaisuudessaan saatavat hyödyt ylittäisivät kuitenkin maataloudessa tuotannon arvon laskun EU:ssa.

EU–Intia-vapaakauppasopimusneuvottelut

EU aloitti Intian kanssa neuvottelut vapaakauppasopimuksesta vuonna 2007. Sopimus kattaisi muun muassa. tavara- ja palvelukaupan markkinoillepääsyn, yhteisen viitekehyksen investoinneille, julkiset hankinnat sekä kauppaan liittyvät sääntelykysymykset. 

Neuvotteluissa on saavutettu merkittävää edistystä, mutta niiden päättämisen aikataulu on vielä avoin. Tällä hetkellä neuvottelut ovat liikkumattomassa tilassa.

Neuvotteluissa on sovittava vielä muun muassa tiettyjen tavarakaupan nimikkeiden markkinoillepääsyn edellytysten parantamisesta sekä avoimista kysymyksistä joillakin palvelukaupan sektoreilla.

Lisäksi julkiset hankinnat, maantieteelliset merkinnät ja kestävän kehityksen lausekkeet vaativat vielä keskusteluja. 

Valmiin sopimuksen myötä on saavutettavissa konkreettisia hyötyjä suomalaisille yrityksille.

Komission vaikutusarvion mukaan laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen myötä EU:n kokonaistulo kasvaisi lyhyellä aikavälillä 4,4 miljardia euroa ja pitkällä aikavälillä 1,6 miljardia euroa. Intialle hyödyt olisivat pitkällä aikavälillä huomattavasti merkittävämmät (17,7, miljardia euroa).

Sopimuksella olisi myönteisiä vaikutuksia myös EU:n työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen.

Takaisin ylös