Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Keskeiset arktiset toimijat

Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin toimija on Arktinen neuvosto. Muita Suomen yhteistyötahoja ovat Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) ja Barentsin alueneuvosto (BRC). Kahdenväliset suhteet täydentävät monenkeskisiä foorumeja.

Arktinen neuvosto

Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin koko alueen kattava toimija on Arktinen neuvosto.

Se on ainoa Arktisen kahdeksan arktisen valtion (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Grönlanti sekä Venäjä ja Yhdysvallat) muodostama maapallon pohjoisnapaa ympäröivien alueiden yhteistyöfoorumi.

Neuvoston työssä ovat mukana myös alkuperäiskansat.

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous 24.4. 2015; tapahtumapaikkana Iqaluit, Nunavut,Kanada. Kuva: Arctic Council
Arktisen neuvoston 9. ulkoministerikokous 24.4.2015. Tapahtumapaikkana oli Iqaluit, Nunavut, Kanada. Kuva: Arktinen neuvosto

Arktinen neuvosto on hallitusten välinen korkean tason foorumi, jonka tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäisväestöjen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.

Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vaihtuu kahden vuoden välein. Suomi aloittaa puheenjohtajakautensa toukokuussa 2017.

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous järjestetään joka toinen vuosi. Ministerikokousten välissä neuvoston päättävä elin on jäsenmaiden arktisten suurlähettiläiden muodostama virkamieskomitea.

Pääosa neuvoston työstä tehdään kuudessa työryhmässä, jotka keskittyvät muun muassa arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.

Työryhmät tuottavat tieteellistä tietoa ja antavat suosituksia. Suomella on kansallinen asiantuntija jokaisessa työryhmässä.

Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensuspohjalta. Arktisen neuvoston suositusten toimeenpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Neuvostolla ei ole omaa budjettia, jäsenmaat rahoittavat työryhmien hankkeita ja projekteja.

Arktiset hallintoalueet
Arktiset hallintoalueet.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Muita Suomen pohjoisten alueiden kannalta merkittäviä yhteistyötahoja ovat Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) ja Barentsin alueneuvosto (BRC).

Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on edistää vakautta ja kestävää kehitystä Barentsin alueella, joka on maailman tiheimmin asutettu arktinen alue.

Sen jäseniä ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja EU.

Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat ovat  tarkkailijamaita.

Barentsin euroarktinen neuvosto ja alueneuvosto muodostavat tärkeän yhteistyöfoorumin aluehal­linto­­­­viran­omaisille, kansalaisjärjestöille sekä pohjoisille alkuperäiskansoille.

Pohjoismaat, Venäjä ja EU

Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) on Suomelle hyödyllinen kanava tukea Arktisen neuvoston työtä. Lisäksi Suomi osallistuu muiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joissa käsitellään arktisia kysymyksiä.

Suomen ja Venäjän arktinen kumppanuus käynnistyi vuonna 2010. Ajatuksena on, että kumppanuus koostuisi poliittisen tason dialogista sekä yritysten, viranomaisten, tutkijoiden ja alueiden välisestä yhteistyöstä.

Suomi näkee kahdenväliset suhteet monenkeskisiä foorumeja täydentävinä.

Yhtenä Euroopan unionin pohjoisista jäsenmaista Suomelle on myönteistä, että unionissa kiinnitetään kasvaa huomiota arktisiin kysymyksiin.

Arktiset asiat ovat kasvattaneet merkitystään globaalisti ja siksi on myös EU:n ulkopolitiikan näkökulmasta myönteistä, että unionissa kiinnitetään kasvavaa huomiota arktisiin kysymyksiin.

Tämä tukee osaltaan Suomelle tärkeää EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Pohjoisen Euroopan yksikkö

Päivitetty 16.1.2017

Takaisin ylös