Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Kansainvälinen oikeus

Suomen painopistealueisiin kansainvälisen oikeuden alalla kuuluvat muun muassa rankaisemattomuuden poistaminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen maailmanlaajuisesti sekä yleisesti sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen vahvistaminen.

Kansainvälinen oikeus sääntelee ensisijaisesti valtioiden välisiä suhteita sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaa. Se luo pohjan vakaalle kansainväliselle järjestykselle ja perustan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.

Yhteisesti sovitut kansainväliset normit ja niiden noudattamisen valvonta ovat välttämättömiä globaalin yhteisön toimivuuden kannalta.

Ulkoministeriö osallistuu aktiivisesti kansainvälisen oikeuden kehittämiseen ja sen täytäntöönpanon edistämiseen. YK:lla on tässä erityisen keskeinen rooli.

Kansainvälisen oikeuden kehittäminen ja sen noudattamisen edistäminen kuuluvat YK:n ydintehtäviin ja YK:n peruskirja itsessään kuuluu merkittävimpiin kansainvälisen oikeuden lähteisiin.

YK:n piirissä on vuosikymmenten kuluessa luotu kattava, useiden satojen kansainvälisen sopimuksen verkosto, jolla on keskeinen merkitys niin kansainvälisten suhteiden sääntelijänä kuin jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehityksessä.

YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnalla on merkittävä rooli kansainvälisen oikeuden kehittäjänä.

Alueellisista järjestöistä Suomen kannalta erityisen keskeinen kansainvälisen oikeuden kehittäjä ja edistäjä on Euroopan neuvosto.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n piirissä käytävään keskusteluun kansainvälisen oikeuden kehittämisestä ja sen täytäntöönpanon edistämisestä.

Suomen painopistealueisiin kansainvälisen oikeuden alalla kuuluvat muun muassa rankaisemattomuuden poistaminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen maailmanlaajuisesti sekä yleisesti sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen vahvistaminen.

Suomi osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisen merioikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kehittämiseen ja täytäntöönpanon vahvistamiseen.

Ulkoministeriön oikeuspalvelu tarjoaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi kansainvälisoikeudellista asiantuntemusta ja neuvontaa.

Rankaisemattomuuden poistaminen vakavimmista kansainvälisistä rikoksista

Kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin, kuten joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin, syyllistyneiden rankaisemattomuuden torjuminen on yksi Suomen toiminnan painopisteistä kansainvälisen oikeuden alalla.

Rankaisemattomuuden poistaminen kuuluu myös Suomen YK-politiikan painopisteisiin.

Suomi toimii YK:ssa, EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti rankaisemattomuuden vähentämiseksi.

Suomi myös tukee taloudellisesti ja poliittisesti sekä käytännön yhteistyön avulla pysyvän Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) toimintaa samoin kuin ad hoc -tuomioistuinten (muun muassa Jugoslavia-tuomioistuimen, Ruanda-tuomioistuimen ja toimintansa jo lopettaneen Sierra Leonen erityistuomioistuimen) ja näiden residuaalimekanismien työn asianmukaista loppuunsaattamista.

Syyttäminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista on ensisijaisesti valtioiden vastuulla. Myös rikosten uhrien ja heidän oikeuksiensa kannalta olisi tärkeää nähdä oikeuden toteutuvan kansallisella tasolla.

Silloin kun valtioiden syyttämistoimet eivät eri syistä ole mahdollisia, kansainvälisten tuomioistuinten, ja erityisesti ICC:n, rooli rankaisemattomuuden vähentämisessä on keskeinen.

Suomi on rankaisemattomuuden vähentämisen alalla kiinnittänyt erityistä huomiota rikosten uhrien aseman ja oikeuksien parantamiseen. Rankaisemattomuuden vähentäminen voidaan nähdä myös osana yleisempää oikeusvaltiokehityksen tukemista hauraissa valtioissa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perustanut Rooman perussääntö tuli voimaan vuonna 2002 ja siihen on tähän mennessä sitoutunut 123 valtiota.

Tuomioistuin sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.

Suomi on kuulunut alusta lähtien ICC:n tukijoiden joukkoon. Suomi osallistui aktiivisesti perussääntöneuvotteluihin ja ratifioi sen nopeasti.

Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat yksittäisten ihmisten tekemät rikokset: joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset.

Lisäksi hyökkäysrikosta koskevan toimivallan käynnistymisestä on tarkoitus päättää aikaisintaan vuonna 2017.

Aloitteen tilanteen käsittelemiseksi tuomioistuimessa voi tehdä jokin perussäännön sopimuspuoli, tuomioistuimen syyttäjä tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto.

Tuomioistuimen toimivallan edellytyksenä kahdessa ensin mainitussa tapauksessa on, että joko se valtio jonka alueella rikos tapahtui tai valtio, jonka kansalaista rikoksesta epäillään, on perussäännön sopimuspuoli tai on erikseen hyväksynyt tuomioistuimen toimivallan.

ICC:n uhrirahasto

Suomi on toiminut aktiivisesti uhrien perussäännön mukaisen aseman ja oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Uhreilla on Rooman perussäännön mukaisesti paitsi oikeus osallistua ICC:ssä vireillä oleviin oikeudenkäynteihin myös oikeus hyvityksiin.

ICC:n uhrirahasto (Trust Fund for Victims) on ICC:n yhteydessä toimiva rahasto, jonka mandaatti perustuu Rooman perussääntöön ja joka perustettiin sopimusvaltioiden kokouksen päätöksellä vuonna 2002.

Rahaston mandaattiin kuuluu yhtäältä ICC:n oikeudenkäyntien lopputuloksena määräämien korvausten täytäntöönpano ja toisaalta ICC:n toimivaltaan kuuluvien rikosten uhrien avustaminen jo ennen tuomion antamista.

Vastuu uhreille ICC:n päätöksellä maksettavista hyvityksistä on ensisijaisesti syylliseksi todetulla itsellään, mutta ICC voi antaa hyvitysten täytäntöönpanon myös uhrirahaston tehtäväksi esimerkiksi silloin, kun syyllinen on todettu varattomaksi.

ICC voi myös määrätä syylliseltä oikeudenkäynnin aikana tai myöhemmin haltuun otetun varallisuuden uhrirahastolle hyvityksiin käytettäväksi.

Muilta osin uhrirahaston hyvityksiin käytettävät varat saadaan valtioilta ja muilta tahoilta vapaaehtoislahjoituksina.

ICC:n ensimmäisen hyvityksiä koskevan päätöksen täytäntöönpano on vasta käynnistymässä, mutta yleistä hanketukea on uhrirahaston toimesta toteutettu jo vuodesta 2007 lähtien.

Jo yli 110 000 rikoksen uhria on saanut konkreettista avustusta ICC:n uhrirahaston kautta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ugandassa.

Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden uhrien tukeminen on ollut keskeisessä asemassa uhrirahaston hanketoiminnassa.

Ministeri Elisabeth Rehn on länsimaiden edustajana uhrirahaston johtoryhmän jäsenenä. Suomi on myös yksi ICC:n uhrirahaston pitkäaikaisimmista tukijamaista.

Suomi on muun muassa sitoutunut tukemaan uhrirahastoa vuosien 2012–2015 aikana yhteensä 800 000 eurolla. Tuki on korvamerkitty seksuaalisen väkivallan uhrien avustamiseksi.

Justice Rapid Response

Justice Rapid Response (JRR) on kansainvälinen hallitustenvälinen yhteistyömekanismi, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisen yhteisön edellytyksiä saattaa kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet tahot oikeuden eteen ja varmistaa, että kansainvälisellä oikeudella on keskeinen asema konfliktinjälkeisissä tilanteissa.

JRR:n keskeisin toiminto on tarjota valtioille ja kansainvälisille järjestöille niiden pyynnöstä tukea vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkinnassa sen tarjoamien asiantuntijoiden välityksellä.

Se samalla lisää apua pyytävien valtioiden tai järjestöjen omaa kykyä vastata vakaviin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksiin ja kansainvälisen rikosoikeuden toimeenpanoon.

JRR on toimintansa aikana vastannut asiantuntijapyyntöihin muun muassa Haitin, Kirgisian, Norsunluurannikon, Libyan ja Syyrian tilanteita koskien.

Kansainvälisen järjestöjen osalta JRR tekee yhteistyötä erityisesti YK:n ja ICC:n kanssa.

Suomi toimii JRR:n johtoryhmän (Executive Board) puheenjohtajana. Muita johtoryhmän jäseniä ovat Alankomaat, Kanada, Sveitsi, Ruotsi, Uganda, Sierra Leone, Kolumbia, Argentiina ja Etelä-Korea.

Suomi myös tukee JRR:n toimintaa taloudellisesti.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus

Kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa ulkoministeriöllä on vastuu- ja koordinaatiorooli Suomen osallistuessa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja sen täytäntöönpanon kehittämiseen valtioiden välisen keskustelun ja yhteistyön kautta sekä yhteistyöllä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kanssa.

UM:ssä toimii kansainvälisen humanitaarisen oikeuden työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu etenkin Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen, tiedonvaihto ja humanitaarisen oikeuden kehityksen seuraaminen.

Työryhmä kokoaa yhteen useita valtionhallinnon edustajia ja myös järjestöjen edustajia.

Takaisin ylös