Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

AhvenanmaaAhvenanmaan erityisasema

Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta sijaitsee
Suomen lounaispuolella. Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen osa Suomea. Maakunnan alue koostuu yli 6 700 saaresta, mutta väestöä, jota maakunnassa on nykyisin 28 000 henkeä, asuu vain 65 saarella. Yli 40 prosenttia Ahvenanmaan asukkaista asuu sen ainoassa kaupungissa, Maarianhaminassa, joka on yksi maakunnan 16 kunnasta.

Ahvenanmaa lyhyesti

Virallinen nimi: Åland
Kansallispäivä: 9.6 (itsehallintopäivä)
Pinta-ala: 13 300 km2
Väkiluku:  28 500 (2013)
Väestötiheys: 18,3 ihmistä per km²
Pääkaupunki: Maarianhamina
Valtiomuoto: Itsehallintoalue, kuuluu Suomeen

Ahvenanmaan demilitarisointi

Ahvenanmaan kartta. Kuva:Annica Jansson/www.visitaland.comAhvenanmaan kartta. Kuva: Annica Jansson/www.visitaland.com

Ahvenanmaa on demilitarisoitu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Maanmittauslaitos on ulkoasiainministeriön toimeksiannosta määrittänyt Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen (SopS 1/1922) mukaiset Ahvenanmaan demilitarisoidun ja neutralisoidun alueen rajat nykyaikaisessa koordinaatistossa. Joulukuussa 2012 valmistunut tekninen määritys on tehty oikeusministeriön vuonna 2005 asettaman rajatyöryhmän ehdotusten pohjalta, ja se mahdollistaa demilitarisoidun vyöhykkeen piirtämisen kartalle.

pdfTekninen määritys (PDF)

pdfToimeksianto (PDF)

pdfLiitteet (PDF)

Ahvenanmaan itsehallinnon historia

Ahvenanmaa kuului aikoinaan muun Suomen tavoin Ruotsin kuningaskuntaan, mutta vuonna 1809 maakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 Ahvenanmaan kuntien edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920. Ahvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä lakia, ja koska kysymys maakunnan asemasta näytti johtavan avoimeen konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, kysymys saatettiin äskettäin perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi.

Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden vuonna 1921. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaiden ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä. Ahvenanmaa oli demilitarisoitu Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa. Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Samalla sopimuksella Ahvenanmaa neutralisoitiin. Demilitarisointi vahvistettiin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella.

Vuoden 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti, vuosina 1951 ja 1993.

Ahvenanmaan maakuntapäivät

Ahvenanmaan lainsäädäntöelin, maakuntapäivät, koostuu 30 jäsenestä, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Maakuntapäivät nimittävät maakunnan hallituksen.

Maakuntapäivät säätävät alueen sisäisiä asioita koskevaa lainsäädäntöä ja käyttävät omaa budjettivaltaa. Maakuntapäivät päättävät Ahvenanmaan budjetin jakamisesta. Budjetin tulopuoli muodostuu maakunnan omista tuloista ja Suomen hallituksen vuosittain myöntämästä valtionavusta, jolla osittain palautetaan maakunnan valtiolle maksamia veroja.

Maakuntapäivillä on oikeus antaa lainsäädäntöä seuraavista asioista:

  • opetus, kulttuuri ja muinaismuistomerkkien hoito

  •  terveyden- ja sairaanhoito

  • ympäristö

  • elinkeinoelämän edistäminen

  • sisäinen liikenne

  • kunnallishallinto

  • poliisilaitos

  • postilaitos

  • radio ja televisio

Suomen valtion lakia sovelletaan niillä aloilla, joilla maakuntapäivillä ei ole lainsäädäntövaltaa:

  • ulkoasiat

  • useimmat siviili- ja rikosoikeuden osa-alueet

  • tuomioistuinjärjestelmä

  • tulli

  • valtionverotus

Ahvenanmaan maakunnalla on Suomen eduskunnassa yksi edustaja varmistamassa, että maakunnan edut otetaan huomioon myös näillä aloilla.

Ahvenanmaan kotiseutuoikeus

Ahvenanmaa koostuu yli 6 700 saaresta. Kuva:www.visitaland.comAhvenanmaa koostuu yli 6 700 saaresta. Kuva:www.visitaland.com

Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden saa syntymässä henkilö, jonka jommallakummalla vanhemmalla on kotiseutuoikeus. Maakuntaan muuttanut henkilö voi hakea kotiseutuoikeutta, jos hän on asunut siellä viisi vuotta, on Suomen kansalainen ja osaa riittävästi ruotsin kieltä. Maakunnan ulkopuolella yli viisi vuotta asuneet ahvenanmaalaiset menettävät kotiseutuoikeutensa.

Kotiseutuoikeutta edellytetään seuraavien oikeuksien saamiseksi:

  • oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi maakuntapäivävaaleissa

  • oikeus omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla

  • oikeus harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaalla

Maakunnan hallitus voi myöntää poikkeuksia kotiseutuoikeutta koskevasta vaatimuksesta niille, jotka haluavat hankkia kiinteää omaisuutta tai harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan kielisäännöt

Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Tämän vuoksi maakunnassa toimivien alue-, kunta- ja valtionhallinnon viranomaisten virkakieli on ruotsi. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kaiken viestinnän Suomen valtion ja Ahvenanmaan viranomaisten välillä on tapahduttava ruotsin kielellä.

Myös kaiken suomenkielisten henkilöiden ja Ahvenanmaan viranomaisten välisen viestinnän on tapahduttava ruotsiksi.

Ahvenanmaan erityisasema EU:ssa

Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 Ahvenanmaan maakuntapäivät ilmaisivat itsehallintolain mukaisesti, kahden erillisen kansanäänestyksen jälkeen, suostumuksensa maakunnan EU-jäsenyyteen. Ahvenanmaan suhdetta unioniin sääntelee pöytäkirja, joka sisältää erityismääräykset kiinteän omaisuuden ostamisesta ja oikeudesta harjoittaa elinkeinotoimintaa maakunnassa sekä vahvistaa siten maakunnan kansainvälisoikeudellisen erityisaseman.

Ahvenanmaan pöytäkirjassa määrätään myös, että maakunnan aluetta pidetään välillisessä verotuksessa kolmantena alueena, mikä mahdollistaa verovapaiden tavaroiden myynnin Ahvenanmaan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välillä matkustaville, vaikka verovapaus EU:n jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä päättyikin 1. heinäkuuta 1999 alkaen. Tämä poikkeus mahdollistaa verottoman myynnin myös Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä matkustaville.

Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja ulkoasiainministeriön välinen kontaktiryhmä

Ulkoasiainministeriön ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välinen kontaktiryhmä perustettiin vuonna 1998 silloisen ulkoasiainministerin Tarja Halosen päätöksellä. Kontaktiryhmä on asetettu kehittämään ja lisäämään Ahvenanmaan esimerkin käyttöä kansainvälisissä yhteyksissä sekä lisäämään myös muilla tavoin tietoutta maakunnasta ja yhteyksiä siihen.

pdfKontaktiryhmän toimintasuunnitelma 2013

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 18.10.2016

Takaisin ylös