Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Suurlähettiläs Kalle Kankaanpään maakatsaus Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinoille 2024.
KROATIA: Viime kesänä Kroatia juhli 10-vuotista jäsenyyttä Euroopan unionissa – Nato-jäsen Kroatia on ollut jo vuodesta 2009 alkaen. Suomella ja Kroatialla on paljon yhteistä. Meillä on Schengen-alueen kaksi pisintä ulkorajaa turvattavanamme. Maksamme ostoksemme euroissa. Yhdessä Kroatian kanssa olemme olleet suunnannäyttäjinä monissa EU:n digihankkeissa. Otimme ensimmäisinä käyttöön rajat ylittävän eurooppalaisen ePrescriptions-lääkereseptipalvelun. Älypuhelimeen ladattavaa digitaalista matkustusasiakirjaa testattiin rajatarkastuksissa ensimmäistä kertaa maailmassa viime vuonna Helsinki-Vantaan ja Zagrebin lentokentillä.
Kroatian ja muiden Kaakkois-Euroopan maiden taloudet ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti muuta Eurooppaa nopeammin. Kroatia kamppailee osittain samasta työvoimasta Suomen kanssa. Palvelualojen painoarvo työllistäjänä on suuri ja turismin merkitys kansantaloudelle tärkeä. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan matkailun osuus Kroatian bruttokansantuotteesta on noussut jo lähes 24 prosenttiin. Kroatiassa vieraili viime vuonna yli 20 miljoonaa matkailijaa, joista suomalaisia noin 100 000. Tilaa ja kysyntää on myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Suomen liittyminen Natoon on jo nyt luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia puolustusalalla ja korkean teknologian saralla. Vihreä liikenne maalla ja merellä, kestävä matkailu, kiertotalousajattelua tukevat jäte- ja energiaratkaisut, digitalisaatio- ja älykaupunkiratkaisut sekä terveysturismia tukevat laitehankinnat ovat Kroatian prioriteetteja. Yli 70 prosenttia Kroatian kaikista julkisinvestoinneista toteutetaan EU-varoin. Kroatiassa on monipuolista lääketieteen- ja insinööriosaamista. Ohjelmistoteollisuuden, jonka pääasiakkaita ovat globaalit fintech-, terveydenhuolto- ja verkkokauppatoimijat, liikevaihto kattaa lähes 11 prosenttia Kroatian bruttokansantuotteesta. Yksityissektorin terveydenhuoltomarkkinat ovat kasvaneet 10 prosentin vuositahtia. Yhteiskunnan akuutit haasteet ovat samanlaisia kuin Suomessakin kansanterveysongelmista haja-asutusalueiden palveluiden turvaamiseen.
BOSNIA JA HERTSEGOVINA: Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovina, vaikkei Euroopan unionin jäsen olekaan, saa kohdennettua rahoitustukea EU-rahastoista ja monista muista kansainvälisistä lähteistä. Bosnia-Hertsegovinassa on paljon metalliteollisuuden alihankintaa. Pahat ilmansaasteet ovat luonnonvaroiltaan rikkaan Bosnia-Hertsegovinan kipupiste. Vihreää rahoitusta on tarjolla ympäristön, vesihuollon ja puhtaan energian kannalta tärkeille hankkeille. Sekä Kroatian että Bosnia-Hertsegovinan yhdyskuntajätteestä suurin osa päätyy kaatopaikoille. Kierrätykseen sopimattoman jätteen hyödyntäminen energiana on lähes olematonta.
Kaikkien Länsi-Balkanin maiden tavoin Bosnia-Hertsegovinalla on ns. vakautus- ja assosiaatiosopimus EU:n kanssa, jonka myötä maasta voi viedä vapaasti lähes kaikkia tuotteita EU:n sisämarkkinoille. Bosnia-Hertsegovinan poliittinen tilanne, hallinnon haasteet ja monikerroksinen lainsäädäntö korostavat paikallisen kumppanin tärkeyttä markkinoille tultaessa. Tyypillinen ja hyväksi havaittu polku Bosnia-Hertsegovinan markkinoille kulkee Kroatian tai Serbian kautta.
Hyvän hallinnon vienti eli Twinning, jota Suomessa koordinoi ulkoministeriö, tarjoaa hyvän alustan myydä osaamista EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikan piirissä oleviin maihin asiantuntijakonsortioiden avulla. Vastuumaissamme Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa
suomalaisyritysten tukena on suurlähetystön ohella viiden kunniakonsulin verkosto sekä alueellinen Kaakkois-Euroopan Team Finland –erityisasiantuntija. Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa toimii miltei satakunta suomalaisyritysten sivutoimipistettä, agenttia tai tytäryritystä.
Kannustamme suomalaisyrityksiä tutkimaan alueemme liiketoimintamahdollisuuksia. Olemme lähellä, miltei samalla aikavyöhykkeellä ja kulttuurierotkin ovat kovin pieniä.
Kalle Kankaanpää
suurlähettiläs
Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Pyhä istuin (Vatikaani)