Tuusulan Jokelassa 7. marraskuuta sattuneet koulusurmat ovat suhteutettuna Suomen yleiseen medianäkyvyyteen saaneet paljon julkisuutta kansainvälisessä mediassa. Oheinen kooste perustuu Suomen ulkomaanedustustojen mediakatsauksiin. Edustustojen käyttämä pohja-aineisto ei ole kattanut asemamaiden koko mediakenttää.
Jokelan koulusurma nousi Alankomaissa 8. marraskuuta aamulehtien etusivun uutiseksi. Tuusulan draaman odotettiin aiheuttavan keskustelua Suomen aselaista. Koulusurma kytkettiin yleisemmin internetin vaikutukseen nuorten elämässä.
Suurin osa aamulehtien 8. marraskuuta artikkeleista oli uutistoimistojen uutisia. De Volkskrantin ulkomaantoimittajan artikkelissa "'Sturmgeist89' oli hulluna väkivaltaan" käsiteltiin tapahtumien taustaa ja todettiin surmaajan jättäneen Suomen pohtimaan kysymystä, "kuinka 'normaali' poika, joka asui vielä vanhempiensa luona siskonsa ja veljensä kanssa, pystyi sellaisiin ajatuksiin ja tekoihin".
Suurimmassa osassa artikkeleita odotettiin Tuusulan draaman aiheuttavan keskustelua Suomen aselaista.
AD/Haagsche Courant julkaisi 9. marraskuuta lähes sivun kokoisen artikkelin "Internetin ja väkivallan välistä suhdetta ei ole koskaan todistettu", jossa Leidenin yliopiston journalistiikan ja median professori Mark Deuze totesi, että voimme olla iloisia siitä, että tekijä selosti internetissä laajasti tekonsa syitä. "Nyt ymmärrämme, mitä hänen mielessään liikkui." Deuzen mukaan ei ole olemassa tilastotietoja siitä, että internet, väkivaltaelokuvat tai videopelit tekisivät ihmisistä väkivaltaisempia.
De Volkskrant julkaisi surmasta 9. marraskuuta artikkelin, jossa todettiin Suomessa tapahtuvan vähemmän aseellisia väkivaltarikoksia kuin suurimmassa osassa Euroopan maita, "vaikka 56:lla 100 suomalaisesta on ase". Artikkelin mukaan vähäisen aseellisten rikosten määrän johdosta Suomessa ei ole ollut koskaan tarvetta aselain tiukentamista koskevaan keskusteluun. Artikkelissa todettiin pääministeri Vanhasen ilmoittaneen suunnitelmastaan tarkistaa aselait.
Koulusurma oli 7. marraskuuta esillä kaikissa tv-uutisissa. Uutisissa käytiin neutraalisti läpi tapahtumien kulkua ja haastateltiin muutamaa oppilasta. Ajankohtaisohjelmassa Eén vandaag 8. marraskuuta asiaa käsiteltiin ensimmäisenä aiheena, ja se kytkettiin yleisemmin internetin vaikutukseen nuorten elämässä.
Netwerk-ajankohtaisohjelmassa 12. marraskuuta koulusurma sai jälleen huomiota osakseen. Ohjelmassa rekonstruoitiin tapahtuma, haastateltiin muutamaa koulun oppilasta, ampujan ystävää ja poliisia. Alankomaalaisasiantuntijoina ohjelmassa kuultiin oikeuspsykiatriaan erikoistunutta professori Corina de Ruiteria ja internet-asiantuntija Arjan Dasselaaria. De Ruiterin tekemän profiilin mukaan tekijä oli erittäin häiriintynyt. Hänen mukaansa ulkopuolisten olisi pitänyt auttaa tekijää jo aikaisessa vaiheessa. Hän ei halunnut kuitenkaan syyllistää ketään vaan totesi, että kaikkien oli varmaan vaikeaa arvata, mitä ampujan mielessä liikkui. Dasselaar oli tutkinut kaikki ampujan internetissä julkaisemat dokumentit ja veti niistä johtopäätöksen, että tekijä oli täysin tiensä päässä.
Jokelan koulusurmia käsiteltiin Argentiinan ja Uruguayn tiedostusvälineissä maltillisesti. Argentiinan lehdet antoivat murhenäytelmälle Botnian sellutehtaaseen liittyviä uutisia vähemmän palstatilaa.
Ensimmäiset uutiset Jokelan koulusurmista nähtiin Argentiinassa maan kansainvälisillä uutiskanavilla CNN:llä ja BBC:llä vain muutamaa tuntia Suomen tiedotusvälineitä myöhemmin. Seuraavaksi asiasta tiedottivat maan suurimpien päivälehtien verkkojulkaisut. Tapahtumapäivänä uutiset keskittyivät tapahtumien kuvaamiseen eikä analyysia juurikaan tehty. Useissa uutisissa ampumavälikohtaus yhdistettiin Yhdysvalloissa tapahtuneisiin vastaaviin murhenäytelmiin.
Tapahtumia seuranneena päivänä, torstaina 9. marraskuuta, asiasta uutisoivat puolen sivun jutulla kaksi Argentiinan suurinta päivälehteä, La Nación ja Clarín. La Nación kytki uutisessaan tapahtumat Suomeen kirjoittaen - virheellisesti: "Tapahtuma on ensimmäinen suomalaisessa koulussa tapahtunut ammuskelu, joka on johtanut kuolemiin", vaikka "Suomessa on maailman kolmanneksi eniten siviileitä, joilla on aseenkantolupa". Jälkimmäisessä lainauksessa La Nación viittaa englantilaisen The Guardianin julkaisemiin tietoihin. Clarín tyytyi uutisessaan kirjoittamaan vain tapahtumien kulusta ilman viittauksia Suomeen. Myös maassa julkaistava englanninkielinen Buenos Aires Herald kirjoitti asiasta pienen uutisen, jossa sanottiin "mellakan ravistelleen maata, jossa rikokset ovat harvinaisia".
Uruguayn suurin päivälehti El País uutisoi Jokelan tapahtumista keskiviikkona verkkojulkaisussaan. Kirjoituksessa Suomea luonnehdittiin rauhanomaiseksi maaksi. Torstaina El País uutisoi asiasta etusivullaan. Kirjoituksessaan lehti mainitsi useaan otteeseen ampujan kärsineen mielenterveysongelmista, olleen koulukiusauksen uhri ja syöneen masennuslääkkeitä "voittaakseen ongelmansa". Uutisessa arvellaan "ampumavälikohtauksen saattavan muuttaa hallituksen suunnitelmia vastustaa eurooppalaista lakia, joka tiukentaisi nuorten aseenkantolupien myöntämisvaatimuksia". Lähteeksi lehti mainitsee kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen. Uutisen lopussa todetaan Suomessa olevan paljon aseita väkilukuun nähden, mutta aseellisten välikohtausten määrän olevan pieni.
Jokelan koulusurmat saivat Australian lehdistössä runsaasti huomiota. Aihetta käsittelivät niin The Canberra Times, The Australian kuin Northern Territory News. Jokelan tapahtumat pääsivät The Sydney Morning Heraldin etusivulle perjantaina 9. marraskuuta. Muutamien televisiokanavien uutiset käsittelivät myös aihetta. Uudessa-Seelannissa koulusurmia käsitteli ainakin The New Zealand Herald.
Yhtä lukuunottamatta kaikki Australian ja Uuden-Seelannin lehdistössä julkaistut artikkelit olivat kansainvälisten uutistoimistojen AP:n, AFP:n ja Reutersin materiaalia. Ainoastaan The Australian käsitteli aihetta pääkirjoituksessaan 10.-11. marraskuuta.
Ensimmäiset artikkelit aiheesta ilmestyivät perjantaina ja käsittelivät itse tapahtumaa, sen jälkeen niiden sisältö keskittyi muun muassa YouTuben kaltaisten internetsivustojen merkitykseen. Tiiistain 13. marraskuuta The Canberra Times ja The Australian noteerasivat myös Maaningalla tapahtuneen koulua joukkosurmalla leikillään netissä uhanneen nuoren pidätyksen.
Lehdistössä julkaistuista kuvista yleisimmät olivat YouTube-kuvat, joissa tekijä osoittaa aseellaan suoraan kameraan sekä kuvat koululaisten evakuoinnista, koulua vartioivista poliiseista, surevista kynttilöitä sytyttävistä naisista ja koululla rikkoutuneesta lasiovesta.
Jokelan koulusurmista uutisoitiin varsin laajasti Belgian mediassa. Yleisesti todettiin, että tapaus on harvinainen Suomessa ja tapahtumaa verrattiin Columbinen ja Virginian tapauksiin. Suomalaisten kerrottiin etsivän tapahtuneen syitä patisi ampuma-asesäädöksistä myös kansanluonteesta.
Jokelan koulusurmat uutisoitiin sekä Belgian television uutislähetyksissä että useissa belgialaisissa sanomalehdissä. De Standaardissa todettiin, että kyse on ensimmäisestä vastaavanlaisesta tapauksesta Suomessa, ja Le Soir ja La Libre Belgique mainitsivat, että kyseisenlaiset tapaukset ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Lisäksi todettiin, että viimeisin tähän verrattava tapaus Suomessa oli vuonna 1989 Raumalla, jolloin kaksi oppilasta kuoli ammuskelussa.
Lisäksi mediassa kerrottiin presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen reaktioista ja todettiin, että Vanhanen kutsui hallituksen kriisi-istuntoon tapauksen vuoksi.
Tekijän todettiin ottaneen mallia Columbinessa ja Virgiassa tapahtuneista joukkomurhista, ja La Libre Belgique listasi neljä viimeisintä vastaavanlaista tapausta maailmalla.
9. marraskuuta De Standaard siirtyi tapahtuman taustojen pohdintaan. Suomalaisten kerrottiin etsivän selitystä paitsi Suomen ampuma-aselaista, joka sallii kiväärin hallussapidon 15-vuotiaalle, myös suomalaisten luonteesta.
Lehti totesi, että vaikeneminen on Suomessa sallittua ja kysyi, patoavatko hiljaiset Pohjoisen asukkaat näin ongelmansa sisälleen. Tapahtumaa analysoineet asiantuntijat, kuten perheterapian dosentti Mirjam Kalland ja piispa Gustav Björkstrand, ovatkin kehottaneet ihmisiä keskustelemaan tapahtumasta toistensa kanssa. De Standaard siteerasi myös koulupsykologi Gun Anderssonia, joka kertoi, että suomalaiset pyrkivät välttämään konflikteja, ja patoutunut viha purkautuu sitten yhdellä kertaa. Andersson syytti myös internetiä: "Hiljaiset ihmiset löytävät internetistä mahdollisuuden elää fantasiamaailmassa ja liittyä erilaisiin alakulttuureihin."
Lehti totesi vielä, että 56 sadasta suomalaisesta omistaa aseen, eli Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa Yhdysvaltain ja Jemenin jälkeen
Jokelan koulusurmat uutisoitiin näkyvästi kaukaisen Brasilian mediassa. Esille otettiin käsiaseiden suuri määrä ja väkivaltarikollisuuden pieni määrä. Suomen opetusjärjestelmää kuvannut artikkeli päättyi mollivoittoiseen toteamukseen siitä, että kadut ovat Suomessa talvella tyhjät, eikä nuorisolla ole mitään tekemistä.
Surmien tapahtumapäivänä maan valtalehdet julkistivat uutisen verkkosivuillaan. Muun muassa laajalevikkiset Folha de São Paulo sekä Riossa ilmestyvä O Globo olivat liittäneet juttuun myös YouTubesta peräisin olevia kuvia. Jo keskiviikkoiltana 7. marraskuuta Folha de São Paulon verkkosivujen kaksi luetuinta uutista liittyivät Jokelan tapahtumiin. Uutisointi oli verkkolehtien etusivuilla myös seuraavana päivänä.
Jokelan tapahtumat noteerattiin myös tapahtumaillan tv-uutisissa suurimmilla tv-kanavilla noin minuutin pituisina uutispätkinä. Uutisissa kiinnitettiin huomiota tapauksen poikkeuksellisuuteen sekä väkivaltarikollisuuden vähäiseen määrään Suomessa. Käsiaseiden yleisyys Suomessa mainittiin yleisesti uutisissa. Erityistä huomiota saivat osakseen surmaajan YouTube-verkkosivuilla julkaisemat videoklipit. Uutisen yhteydessä nostettiin esille myös muualla maailmassa tapahtuneet kouluampumiset.
Myös maan päälehtien paperiversiot käsittelivät Jokelan tapahtumia laajalti torstaina 8. marraskuuta. O Globo -lehti noteerasi tapahtuman sisäsivuilla, joilla oli myös kainalojuttuna artikkeli käsiaseiden määrästä Suomessa. O Estado de São Paulo -lehdessä uutinen oli kuvalla varustetulla nostolla lehden etusivulla sekä puolentoista sivun palstatilalla lehden sisäsivuilla. Sisäsivujen uutisoinnista puoli sivua oli omistettu suomalaisen koulujärjestelmän esittelylle. Voittopuolisesti myönteinen artikkeli päättyi mollivoittoiseen toteamukseen siitä, että kadut ovat Suomessa talvella tyhjät, eikä nuorisolla ole mitään tekemistä.
"Ennaltailmoitettu verilöly" oli myös pääkaupunkiseudulla ilmestyvän Correio Braziliensen ulkomaanosion pääuutinen. Lehti lainasi pääministeri Matti Vanhasen sanoja murhenäytelmästä ja kertoi väkivaltaisten kuolemien Suomessa olevan harvinaisia.
Tapahtumapäivänä kaikki pääuutislähetykset mainitsivat tapauksen ja käyttivät BBC:n kuvamateriaalia. Seuraavan päivänä päälehdet kertoivat tapahtuneesta vähän tarkemmin. Lehdet kertoivat myös sillä hetkellä tiedossa olleen tapahtumien kulun. Aamun lehdet totesivat motiivin olevan vielä epäselvä. Mitään tapahtumien taustojen ja seurausten analyysiä ei tehty. Kaikissa artikkeleissa mainittiin Suomessa olevan kolmanneksi eniten aseita yksityishenkilöillä, mutta samaan hengenvetoon todettiin Jokelan kaltaisten tapahtumien olevan todella harvinaisia Suomessa.
Jokelan koulusurmista uutisoitiin muutaman päivän ajan vilkkaasti chileläisessä mediassa. Keskiviikkona 7. marraskuuta suurimmat lehdet ja kanavat julkaisivat verkkoliitteidensä etusivuilla, ensimmäisten uutisten joukossa, kirjoituksia tapahtuneesta kuvien ja sitaattien kera ja keskittyen lähinnä tapahtumien kulun kuvaamiseen. Myös illan televisiouutisissa tapaus huomioitiin.
Torstaina Jokelan tapahtumat olivat suurimpien päivälehtien El Mercurion ja La Terceran paperiversioiden etusivuilla. El Mercurio, joka julkaisi etusivulla myös kaksi YouTubesta peräisin olevaa kuvaa, keskittyi vajaan puolen sivun pituisessa sisäsivun artikkelissa lähinnä tapahtumien kulun yksityiskohtaiseen läpikäyntiin sekä YouTube-verkkosivuilla aikaisemmin julkaistuihin videonpätkiin. La Terceran myös puolen sivun pituisessa artikkelissa kiinnitettiin huomiota tapahtumien kuvauksen lisäksi tapauksen poikkeuksellisuuteen maassa, joka on etenkin Chilessä tunnettu koulutusjärjestelmänsä korkeasta tasosta. Artikkelin lopussa nyt Suomessa tapahtunut yhdistettiin Virginia Techin yliopiston huhtikuisiin ampumisiin. La Nación -lehti kirjoitti Suomen maansurusta, puolitankoon lasketuista lipuista ja vietetystä hiljaisesta hetkestä. Lehti lainasi pääministeri Matti Vanhasen sanoja, joissa tapahtunutta kuvattiin suureksi murhenäytelmäksi, ja kirjoitti vastaavanlaisten välikohtauksien olevan Suomessa erittäin harvinaisia.
Perjantaina päivälehti La Tercera oli ainoa, joka uutisoi lisää tapahtuneesta. Lähes sivun pituisessa artikkelissa keskityttiin pääasiassa ampujan kuvailemisee ja hänen YouTubessa julkaisemiensa ajatusten siteeraamiseen.
Jokelan kouluampumiset olivat esillä kaikkien Espanjan päälehtien etusivuilla 8. marraskuuta. Itse uutiset olivat parin sivun artikkeleita, joiden kuvat oli pääasiassa poimittu ampujan internetvideoista. Myös otsikoissa nostettiin esille ampujan internetiin ennen murhia laittamat videot. Artikkeleissa huomioitiin etenkin aseiden suuri lukumäärä Suomessa. Koulusurmat olivat tapahtumapäivän 7. marraskuuta lähes kaikkien televisiokanavien iltauutisten ykkösuutinen.
Tapahtumien lisäksi monissa lehdissä uutisoitiin, että Suomessa yksityishenkilöillä on henkilölukuun nähden kolmanneksi eniten aseita heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. El Mundo kirjoitti, että joidenkin tutkijoiden mukaan aseiden suuren lukumäärän ja helpon saatavuuden vuoksi tapahtunut joukkomurha oli vain ajan kysymys. Lehden mukaan Jokelan tapahtumat ovat jo herättäneet Suomessa keskustelun ampuma-aseiden saatavuudesta: "Suomen sisäasiainministeriön mukaan Suomessa 650 000 henkeä omistaa aseen, yhteensä aserekisterin mukaan 5 miljoonan asukkaan maassa on 1.6 miljoonaa ampuma-asetta. Suurin osa aseista on tarkoitettu Suomessa suosittuun metsästysharrastukseen, mutta osa aseista on tarkoitettu ampumaseurojen jäsenille, joiden on esitettävä aselupaa hakiessaan psykiatrin todistus."
El Periódico siteerasi pääministeri Matti Vanhasta, jonka mukaan tapahtumat tulevat vaikuttamaan peruuttamattomasti asenteisiin aseita kohtaan. Lehden mukaan vuoden alussa EU:n ilmoitus aselupien kiristämisestä sai Suomessa aikaan vastalauseryöpyn. "Suomessa 15-vuotias voi saada aseenkantoluvan, jos hän pystyy perustelemaan sen käyttötarkoituksen", El Periódicossa todettiin.
Kouluampumiset ovat järkyttäneet ja yllättäneet suomalaiset, lehdissä kirjoitettiin. La Vanguardian mukaan tapahtuma on saanut suomalaiset huomaamaan, että globalisaation myötä yleensä Yhdysvaltoihin liitetyt koulujoukkomurhat saattavat saapua myös rauhallisina ja kehittyneinä pidettyihin Pohjoismaihin. Uutisissa tuotiin esille, että vastaavanlaiset väkivaltatapaukset ovat Suomessa erittäin harvinaisia, mutta useat lehdet liittivät ampumavälikohtauksen vuonna 2002 Myyrmäen ostoskeskuksessa tapahtuneeseen pommiattentaattiin. El Mundon mukaan nämä tapaukset herättävät huolta tällaisten nuorten mielenterveydestä, joilta ei puutu ainakaan mitään materiaalista. "Suomalainen yhteiskunta ei vielä pysty selittämään tapahtumia, jotka saattavat murtaa myyttiä maailman parhaana pidetystä koulujärjestelmästä", totesi El Mundo.
"Tuusulan koulusurmat ovat painajainen Suomelle ja samalla tyrmäysisku vauraan, kilpailukykyisen ja rauhallisen yhteiskunnan maineelle", totesi El País pääkirjoituksessaan 12. marraskuuta. Lehden mukaan tasaisuudestaan tunnetun koulutus- ja sosiaalijärjestelmän pinnan alla on havaittavissa huolestuttavia ristiriitoja, kuten se, että Suomessa liikkuu vapaasti yli puolitoista miljoonaa asetta. Suomen hallituksen tulisi lehden mukaan ryhtyä jyrkkiin toimenpiteisiin asemyynnin rajoittamiseksi. Kirjoituksessa viitattiin etenkin Yhdysvalloissa aiemmin tapahtuneisiin koulusurmiin ja niiden samankaltaisuuteen Tuusulan tragedian kanssa: kaikkien surmien taustalla on kirjoituksen mukaan nöyryytyksestä, rasistisista ajatuksista ja aseiden löyhästä kontrollista koostuva yhtälö. Lehti huomautti, että Suomen viranomaisten olisi pitänyt ottaa huomioon tällaisten rikosten jäljittely. "Ampuja ilmoitti hirvittävistä surmistaan internetissä, ja sen vuoksi ne olisi voitu estää."
Barcelonassa ilmestyvä La Vanguardia julkaisi 9. marraskuuta kahden sivun artikkelin Jokelan tapahtumista. Kirjoituksessa Suomeen lähetetty erikoiskirjeenvaihtaja kuvaili järkyttyneitä ja epäuskoisia tunnelmia Tuusulassa ja Suomessa. "Suomalaisista tuntuu uskomattomalta, että maailman parhaasta koulujärjestelmästä tunnetusta maasta voi löytyä koululainen, joka pystyy syyllistymään tällaiseen hirmutekoon." Toimittaja viittasi artikkelissaan poliisien lausuntoihin murhaajasta sekä pääministeri Matti Vanhasen ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen kommentteihin murhien vaikutuksesta Suomen aselainsäädäntöön. Toimittaja kertoi, että Suomessa on 38 000 alle 20-vuotiasta, jotka omistavat ampuma-aseen. Artikkelissa kerrottiin myös kiertävästä tekstiviestistä, jossa pyydettiin vastaanottajaa sytyttämään kynttilöitä surmansa saaneiden muistoksi: "Suomalainen yhteiskunta kutsuttiin koolle kännyköiden välityksellä."
La Vanguardianin artikkelin yhteydessä julkaistiin myös lehden Washingtonin-kirjeenvaihtajan kirjoitus koulumurhien globalisoitumisesta. Artikkelissa toimittaja kertoo, miten Columbinessa tapahtuneesta joukkomurhasta on tullut kansainvälinen malli johtuen tapahtumia seuraavasta massiivisesta joukkotiedotuksesta ja nuorisokulttuurista, joka perustuu koulukavereiden nöyryyttämiseen ja raakaan kilpailuun. Artikkelin mukaan internetin Youtube- ja Facebook-yhteisöihin on jo ilmestynyt suomalaista surmaajaa ihailevia sivustoja.
Myös El Mundo ja El País julkaisivat 9. marraskuuta Suomeen lähetettyjen erikoiskirjeenvaihtajien puolensivun artikkelit, joissa keskityttiin lähinnä kuvaamaan murhaajan persoonaa. El Mundon toimittaja haastatteli kirjoituksessaan koululaisia ja heidän omaisiaan Tuusulassa ja kertoi heidän epäuskoisista tunnelmistaan. El País kertoi vielä Suomen korkeasta ampuma-aseiden lukumäärästä ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen kommentista, jonka mukaan Suomen tulisi luopua EU:n kaavaileman ampuma-ase lainsäädännön vastustamisesta.
Jokelan koulusurma ei ole ollut kovinkaan laajasti esillä Etelä-Afrikan mediassa. Asiaa on käsitelty kolmessa englanninkielisessä uutisartikkelissa ja tapahtumailtana englanninkielisessä uutislähetyksessä. Artikkelit ovat perustuneet kansainvälisten uutistoimistojen materiaaliin, eikä niissä ole analysoitu tapahtumaa tai sen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Vähäinen kiinnostus tapahtumaan saattaa johtua siitä, että media uutisoi päivittäin paikallisista väkivaltaisuuksista.
Etelä-Korean lehdistö otsikoi suhteellisen laajasti Jokelan koulusurmat. Suurin osa artikkeleista perustui kuitenkin kansainvälisten uutistoimistojen raportointiin. Raportointi oli kuvailevaa, jossa ei juurikaan analysoitu tapahtumia tai siihen johtaneita syitä - tämä onkin varsin tyypillistä korealaiselle medialle. Tosin kysehän oli kai yksittäistapauksesta, jonka perusteella on vaikea tehdä laajempia johtopäätöksiä kuin se mitä jo tiedetään, eli että internetin käyttöön liittyy myös riskejä.
Tv:n eri kanavien pääuutislähetykset huomioivat myöskin koulusurmat varsin näyttävästi, mutta edustuston tietojen mukaan myöskään näissä lähetyksissä ei analysoitu tapahtumia.
Filippiinien printtimedioista päälehdet ovat kirjoittaneet Jokelan tapahtumista perjantain ja viikonlopun lehdissään. Tv:n uutiskanavien seuranta on ollut vähäisempää, ja englanninkielinen pääuutiskanava uutisoi aiheesta vain lyhyen sähkeen verran, joka meni myös netti- ja tekstiviestijakeluna tilaajille.
Lehtijutuissa keskityttiin tapahtumien kuvailemiseen, ilman syvällisempää analyysiä, mikä tosin on tavanomaisin uutisoinnin tyyli Filippiineillä. Artikkeleihin liittyi myös kuvamateriaalia, tyypillisimmin netin kautta saatavilla olleet kuvat epäillystä asetta osoittelemassa, mutta myös kuvia oppilaista poistumassa koulualueelta - hyvässä järjestyksessä.
Artikkeleissa on todettu, että tämän tyyppinen väkivalta on hyvin harvinaista Suomessa ja että tapahtuma on aiheuttanut sokkireaktion koko maassa. Toistaiseksi vain yksi pääsanomalehdistä on käsitellyt Suomen asekulttuuria erillisessä AFP:n kautta saadussa artikkelissa otsikolla "Suomi puolustaa aselakiaan". Artikkelissa viitataan Suomen suhteessa hyvin korkeaan aseiden määrään ja ikärajaan, mikä tekee maasta poikkeuksellisen suhteessa muuhun Eurooppaan. Toisaalta artikkeli selventää myös metsästysharrastuksen suosiota Suomessa, minkä todetaan selittävän osaltaan aseiden yleisyyttä.
Jokelan koulusurmat ovat saaneet Intian lehdistössä - Suomen yleiseen medianäkyvyyteen suhteutettuna - runsaasti huomiota. Koulusurmia seuranneina päivinä julkaistiin yhteensä 22 aihetta käsitellyttä sanomalehtiartikkelia. Jokelan tapahtumista kerrottiin myös muutamilla tv-uutiskanavilla.
Kaikki Intian lehdistössä julkaistut Jokela-artikkelit olivat kansainvälisten uutistoimistojen materiaalia, ja esimerkiksi lehtien pääkirjoituksissa koulusurmia ei käsitelty. Yhtä artikkelia lukuunottamatta kaikki julkaistiin maan englanninkielisessä lehdistössä, mikä kertoo tapahtuman uutisarvosta Intiassa - sen on koettu kiinnostavan ennen kaikkea urbaania keski- ja yläluokkaa.
Koulusurmien jälkeisenä päivänä 8. marraskuuta Intian lehdistössä julkaistut uutistoimistoartikkelit käsittelivät itse tapahtumaa, sen jälkeen niiden sisältö keskittyi laajempaan kontekstiin, lähinnä YouTuben kaltaisten internetsivustojen rooliin nykymaailmassa.
Lehtiartikkeleiden yleisimpiä kuvituskuvia olivat YouTube-kuvat koulusurmien tekijästä, ennen kaikkea kuva, jossa hän osoittaa aseellaan suoraan kameraan. Tämän lisäksi yksittäisinä kuvituskuvina käytettiin koulua vartioineita poliiseja, koululaisten evakuointia sekä muistokynttilöitä sytyttänyttä naista.
Jokelan koulusurma ei ole ollut laajasti esillä iranilaisessa mediassa. Iranilaiset ovat voineet seurata uutisointia ennen kaikkea kansainvälisiltä uutiskanavilta, jotka välittyvät koteihin Iranissa laittomien satelliittien kautta. Poikkeuksena farsinkielinen Hamshahri-päivälehti raportoi koulusurmasta kohtalaisen isolla jutulla kuvien kera. Artikkelin otsikkona on "Suomalaisten oppilaiden metsästäjä: Vihaan ihmisiä". Jutussa pitäydytään faktoissa eikä tapahtumia analysoida lainkaan.
Irlannin kaikki kolme suurinta päivälehteä julkaisivat uutisen Jokelan koulusurmista etusivuillaan 8. marraskuuta. Kaikilla on myös lisäjuttuja asiasta lehden sisäsivuilla. Irlannin tv uutisoi tapahtumasta laajasti illan 7. marraskuuta ja seuraavan aamun uutislähetyksissään.
Irlannin valtakunnallinen televisio RTE uutisoi Jokelan surmatyöt näyttävästi kello 18 uutislähetyksessään. Raportointi oli asiallista, kuva-aineisto oli kansainvälisten uutistoimistojen. Torstain TV3-kanavan aamuohjelma Ireland AM kertoi Jokelan tapauksesta todeten, että Suomessa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa opettajan kimppuun on hyökätty puukoin, mutta ei tämänkaltaista murhenäytelmää. Jutussa kiinnitettiin myös huomiota aseiden suureen määrään Suomessa. Tv-uutisissa näytettiin murhaajan YouTube-ennakkovideota.
The Irish Timesin hiljattain Suomessa vieraillut Berliinin kirjeenvaihtaja Derek Scally kirjoitti tapauksesta etusivulla. Jutun päätteeksi hän totesi, että Suomessa asuu Euroopan raskaimmin aseistettu siviiliväestö ja että maailmanlaajuisestikin ainoastaan USA ja Jemen ovat Suomea edellä.
The Irish Independentin etusivulla oli isokokoinen kuva ampujasta otsikolla "Lukiotappaja - kahdeksan ihmistä ampuneen teinin kasvot". Takasivulla oli iso, yli puolen sivun kuvallinen Lontoon Daily Telegraphin artikkeli. Lisäksi sisäsivulla oli Lontoon The Timesin Roger Boyesin kolumni Dark days are approaching in this land of virtual living, "Raskaita aikoja odotettavissa tässä lume-elämän maassa".
Corkissa ilmestyvän The Irish Examinerin etusivulla oli kuvia ampujasta ja aseesta sekä Sami Törmän kuvaus tapahtumien kulusta Tuusulassa. Sisäsivulla oli toinen laaja kuvallinen artikkeli, jossa oli silminnäkijöiden ja poliisin lausuntoja sekä pääministeri Matti Vanhasen tiedotusvälineille antama lausunto. Jutussa mainittiin myös Suomen olevan asukasmäärään nähden maailman kolmanneksi aseistautunein maa Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Lehti totesi kouluväkivallan kuitenkin olevan Suomessa harvinaista: vuoden 1999 jälkeen on ollut neljä ei-kuolemaan johtanutta puukotusta ja Jokelan tapaus oli vasta toinen aseellinen hyökkäys suomalaisessa koulussa. Samalla sivulla oli lisäksi henklöprofiili ampujasta sekä lista pahimmista kouluväkivaltatapauksista ympäri maailman.
Jokelan koulusurmat saivat islantilaisessa mediassa laajaa huomiota 7.-10. marraskuuta. Tapausta käsiteltiin niin lehdistössä, radiossa kuin tv:ssäkin. Erityisesti se, että tällaista voi tapahtua toisessa pienessä Pohjoismaassa, koettiin suurena järkytyksenä.
Uutisointi keskittyi tilanteen kuvaamiseen. Tapausta kutsuttiin poliittiseksi terrori-iskuksi, jonka tarkoituksena oli tuhota mahdollisimman monia. 24 stundir -lehdessä islantilainen sosiologian professori analysoi ampujan persoonallisuutta ja motiiveja. Hän puhuu tartunnasta: mallina ovat olleet Virginian ja Columbinen joukkomurhat. Suurin aamulehti Morgunblaðið nosti esille kysymyksen internetin valvonnan tehostamisesta.
Lehtiartikkelit olivat pitkälti omia kirjoituksia, vain kuvien yhteydessä viitattiin kansainvälisiin uutistoimistoihin. Osin siteerattiin muun muassa Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja YLE:n uutisissa aiheesta ollutta. Lehdissä haastateltiin joitakin Suomessa asuvia islantilaisia ja tiedusteltiin heidän tuntemuksiaan tapahtuneesta.
Osa lehdistöä kaivoi esimerkkejä suomalaisen kouluyhteisön väkivaltaisuudesta mainitsemalla Tampereen, Porin ja Hollolan puukotukset ja Myyrmannin pommi-iskun. Tosin Frettablaðið otsikoi "Ei aiemmin suomalaiskoulussa". Media ei sinällään analysoinut suomalaista yhteiskuntaa. Islannin valtion radio RUV ja Morgunblaðið uutisoivat aseenkantoluvista. Morgunblađiđissa mainittiin, että Suomessa 56 henkilöä sataa suomalaista kohti omistaa aseen ja näin ollen Suomi on kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmantena tavallisten ihmisten aseenomistuksessa USA:n ja Jemenin jälkeen. Valtion radio kertoi suomalaisten saavan aseenkantoluvan 15-vuotiaana ja Suomen kallistuvan nyt EU:n vaatimuksiin korottaa aseenkantoikää 18 vuoteen.
Aiemmin suomalaisittain paljon myönteistä julkisuutta saaneeseen Pisa-tutkimukseen tai suomalaisen koululaitosjärjestelmän tasokkuuteen ei tapauksen uutisoinnin yhteydessä ole viitattu.
Jokelan koulusurmiat nostivat islannissa myös esiin kysymyksen koulujen turvallisuudesta. Tv-uutisissa todettiin, ettei Islannissa ole olemassa minkäänlaista suunnitelmaa tämän kaltaisten hätätilanteiden varalle.
Tuusulan tragedia nousi kärkiuutiseksi 8. marraskuuta myös Britanniassa. Uhrien lukumäärä ja suunnitelmasta kertominen internetissä teki tapahtumasta myös kansainvälisesti poikkeuksellisen, joskin tapahtuma nähtiin myös jatkumona muun muassa Yhdysvaltain koulusurmille.
BBC News seurasi Jokelan tapahtumia reaaliajassa keskiviikkona. Toimittaja Sean Crowley antoi puhelinraporttina tilannekatsauksia. Uutiskuvana näytettiin koulun ympäristöä, koulusta ulos päässeitä oppilaita sekä poliisi- ja muuta pelastushenkilökuntaa. Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Kari Huhta kommentoi tapahtumia: "Jokela on pieni, keskiluokkainen kaupunki Helsingistä pohjoiseen. Monet asukkaista ovat töissä lentokentällä. Tämä on varmasti suuri sokki heille."
Ampumadraama oli kaikkien tv-kanavien pääuutislähetysten kärkiaiheita. BBC1-televisiokanavan illan päälähetyksessä tapahtumat olivat kakkosuutisena - paikalla, mihin tavallisesti yltävät vain suuret kotimaan politiikkaa tai Irakin sotaa käsittelevät uutiset.
Koulun opettajan Kim Kiurun haastattelu oli myös BBC:lla. Channel 4 ja TV Five näyttivät BBC:n tavoin kuvamateriaalina ampujan YouTube-videota. Tv-jutuissa korostettiin Suomen mainetta rauhallisena maana ja sokkia, jonka tapahtuma on aiheuttanut Suomessa.
Ilta-Sanomien kirjeenvaihtaja Sanna Ukkola oli BBC:n aamuohjelman haastateltavana torstaina. Ukkolalta kysyttiin, miksi suomalaisilla on niin paljon aseita, kolmanneksi eniten maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Ukkola kertoi, että on itsekin yllättynyt määrästä ja että aseita käytetään metsästämiseen. Ukkola sanoi, ettei usko tapahtuman vaikuttavan lainsäädäntöön tai koulujen turvallisuuden tiukentamiseen, mutta sen sijaan herättävän laajamittaista keskustelua. "Suomessa lapset kävelevät kouluun. Kouluja pidetään turvallisina paikkoina." Lisäksi Ukkola antoi haastattelun Radio 5 -asemalle, jossa hän totesi ampumadraaman olevan kopio Yhdysvaltojen tapahtumista.
Tragedia myös etusivun uutisena
Valtakunnallisista päivälehdistä The Times oli nostanut kouluampumiset pääuutiseksi etusivulleen otsikolla "The YouTube killer". Uutiskuva oli ampujasta aseen kanssa. Tapaus sai runsaasti palstatilaa myös muissa valtakunnallisissa päivälehdissä The Daily Telegraphissa, The Guardianissa ja The Independentissä.
Uutisjutut keskittyivät pääosin välittämään tapahtumakulun sekä surmaajan esiintymisen YouTube -videolla. Osa lehdistä, kuten maan laajalevikkisimmät lehdet The Times ja The Daily Telegraph, perkasivat tapahtumaa tarkemmin omissa uutisanalyyseissään.
The Times -lehden toimittajan Roger Boyesin mukaan Jokelan koulusurmilla on samankaltaisuuksia muiden verilöylyjen kanssa, mutta kaiken kaikkiaan tapaus oli hyvin suomalainen. Analyysi alkaa viittauksella Kalevalaan ja Tuonelaan, jonka synkkään voimaan suomalaiset vanhoina aikoina uskoivat. Nykyään YouTube on korvannut Tuonelan suomalaisten nuorten uskon kohteena, sillä Suomi on maa, jossa ystävyyssuhteet ovat pitkien etäisyyksien ja pitkän, pimeän talven johdosta muuttuneet virtuaalisiksi. Erityisesti pikkupaikkakuntien nuoret Suomessa kärsivät pitkistä talvista, jolloin he käytännöllisesti katsoen joutuvat eristyksiin ystävistään, lukuun ottamatta koulussa vietettyä aikaa.
Suomi on toki maailmanlaajuisesti tunnettu teknologian huippumaana, mutta täällä Boyesin mukaan ystävyyssuhteiden sähköistyminen on silti aivan omaa luokkaansa - Suomessa ihmiskontaktien korvautuminen virtuaalisella kanssakäymisellä on normaalia eikä poikkeuksellista. Eristäytyneet, levottomat nuoret yhdistettynä aseiden helppoon saatavuuteen etenkin maassa, jossa masennus ja itsemurhat ovat muutenkin yleisiä, tekee The Timesin mukaan Jokelan tapauksesta tyypillisesti suomalaisen.
Myös Daily Telegraphin Jokela-uutisointiin sisältyi lyhyehkö analyysiosuus otsikolla Finns are a people in love with guns, "Suomalaiset ovat aseisiin rakastunut kansa". Toimittaja Harry de Quettevillen mukaan sanat "tavallinen" ja "normaali" eivät Suomesta puhuttaessa aina tarkoita sitä, mitä yleensä voisi kuvitella - viittauksena Suomen poliisin kuvaukseen ampujasta normaalina poikana tavallisesta perheestä - sillä aseidenomistus suhteutettuna asukaslukuun on Suomessa kolmanneksi yleisintä maailmassa, ja näin ollen myös huomattavasti muuta Eurooppaa yleisempää. "Toisaalta on kuitenkin harvinaista, että suurten itsemurhalukujen Suomessa ampuja osoittaa aseensa ketään muuta kuin itseään kohti", lehti toteaa.
Huolimatta siitä, että Suomi on vaalinut kansainvälistä mainettaan äärimmäisen turvallisena ja koulutukseen sekä huipputeknologiaan panostavana maana, on Suomessa alkoholi noussut miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi, ja myös suomalaisia naisia kuolee vuosittain enemmän viinaan kuin esimerkiksi rintasyöpään, lehti jatkaa.
Lehden mukaan alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset ovat Suomessa yleisiä sekä kylminä ja pimeinä talvina että kesällä, jolloin erityisesti festivaalit koituvat suomalaisten kohtaloksi.
Boyesin analyysi kirvoitti runsaasti palautetta suomalaisilta. Viikonloppunumerossaan 10. marraskuuta The Times julkaisi jalkapalloilija Aki Riihilahden kolumnin Finns will never be the same again, "Suomalaiset eivät koskaan toivu ennalleen", mikä toimi myös vastineena Boyesin artikkeliin. Riihilahti arvioi, että olisi virhe kuitata Jokelan koulusurmat "hyvin suomalaiseksi tapaukseksi". Näin olisi hänen mukaansa voinut tapahtua missä vain. Riihilahti kiinnitti myös huomiota siihen, että aseiden runsaasta lukumäärästä huolimatta Suomessa on suhteellisen vähän aserikollisuutta.
Erityistä syvyyttä Riihilahden mielipidekirjoitukselle toi se, että hänen äitinsä on erityisopettaja. Hän viittasi äitinsä näkemykseen, jonka mukaan suomalaisen luonteenlaadun takia sisäänpäin kääntyneitä tai umpimielisiä nuoria ei pidetä kovinkaan kummallisina. Suomalaiset nuoret ovat saaneet ladella uhkauksia ja purkaa teiniangstiaan ilman, että siihen on kiinnitetty erityistä huomiota. Jokelan tapahtumien jälkeen tämä muuttunee.
Analysoituaan Jokelan koulusurmia "hyvin suomalaiseksi tapaukseksi" The Times -lehdessä torstaina 8. marraskuuta toimittaja Roger Boyes kirjoitti paikan päältä Tuusulasta toisen jutun perjantaina 9. marraskuuta. Boyesin mukaan ampumavälikohtausta seurannut torstai oli päivä, jolloin suomalaiset vihdoinkin luopuivat tyyneydestään. Tavallisesti suomalaiset pitävät naamansa peruslukemilla onnettomuuden kohdatessaan, mutta Jokelan tapaus on poikkeus tästä ennen kaikkea siksi, että onnettomuus tapahtui koulussa. Koulu on tähän mennessä ollut paikka, joka Boyesin mukaan kokoaa yhteen Tuusulan kaltaisen esikaupungin kadotetut lapset - puhumattakaan siitä, että suomalainen koululaitos on tottunut saamaan maailmanlaajuista julkisuutta aivan toisista syistä.
Toisaalta ampuja, jota Suomen poliisi on kuvannut "yhteiskunnalliseksi hylkiöksi", ei saman artikkelin mukaan välttämättä olekaan harvinainen tapaus suomalaisessa pikkukaupungissa. Suomalaiselle esikaupungille normaaliin tapaan Tuusula on avioerojen sävyttämä paikka, jossa vanhemmat työmatkakulttuurin vuoksi harvoin näkevät lapsiaan. Lisäksi siinä missä nuoret suomalaiset aikaisemmin lähtivät Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi, on ongelmana nyt eräänlainen maan sisäinen muuttoliike. Korkeasta työttömyydestä johtuen suomalaiset nuoret kääntyvät yhä enemmän sisäänpäin, lykkäävät perheen perustamista ja ajelehtivat määräaikaisten työsopimusten välillä.
Boyesin kahta Suomi-aiheista kirjoitusta seurannut palautteen vyöry sai toimittajan kirjoittamaan vastineen otsikolla Dear Finns, don't you think a mass murder deserves a debate?, "Hyvät suomalaiset, eikö joukkomurha ole mielestänne keskustelun paikka"", joka julkaistiin The Timesin verkkosivuilla 9. marraskuuta. Toimittajan mielestä on hyvä asia nähdä suomalaisissa palavaa kunnianhimoa, ja hämmentyneet reaktiot ovat oikeutettuja Jokelan kaltaisen tragedian tapahduttua maassa, jonka pitäisi olla eräänlainen turvallisuuden keidas.
Suomalaiset eivät kuitenkaan vaikuta olevan Boyesin kanssa samaa mieltä siitä, että joukkomurha toisinaan paljastaa säröjä yhteiskunnassa, sillä Suomessa, toisin kuin muualla, ei oletettavasti käydä julkista keskustelua muun muassa perhe-elämän, ystävyyssuhteiden ja yhteiskunnan muutoksista. Korkeat avioero- ja itsemurhaluvut sekä aseiden omistamisen yleisyys ovat osoituksia siitä, että Suomi on kompleksinen yhteiskunta.
Eikö suomalaisten tulisi nyt kysyä itseltään, miksi Jokelan kaltainen rikos, kaikesta huolimatta, tapahtui Suomessa, päättää Boyes kirjoituksensa. Tuusula, joka sijaitsee kaukana Helsingin sykkivistä klubeista, on kirjoittajan mukaan kova paikka rikkinäisistä perheistä tuleville, pikkukaupunkiin jumittuneille, usein työttömille nuorille.
Israelin media on käsitellyt Jokelan koulusurmia laajasti ja asiallisesti, mutta varsin pintapuolisesti. Media on tyytynyt analysoimaan epäillyn ampujan persoonaa suomalaisen yhteiskunnan sijaan.
Kolme suurinta hepreankielistä sanomalehteä Yediot Ahronot, Maariv ja Haaretz sekä englanninkielinen The Jerusalem Post, kansalliset tv-kanavat, radio Kol Israel sekä internetin uutissivustot Ynet ja Nana raportoivat asiallisesti Jokelan koulusurmista keskiviikkona 7. marraskuuta.
Uutiset kuvailivat epäillyn ampujan toimintaa, uhrien lukumäärää sekä ampujan YouTube-sivustolla antamaa ennakkovaroitusta. Uutisointi kuvasi säännönmukaisesti myös opettajien ja ampujan henkilökohtaisesti tunteneiden oppilaiden järkytystä.
Vaikka uutisoinnissa mainittiin tämänkaltaisen väkivallan olevan lähes tuntematonta rauhallisessa Suomessa, jossa on yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä, suomalaista yhteiskuntaa ei analysoitu sen syvemmin. Useissa artikkeleissa kirjoitettiin Suomessa olevan henkeä kohden laskettuna huomattava määrä aseita, mutta Suomen aselainsäädäntöön ja aseiden käyttöön ei paneuduttu sen syvemmin.
Syvempi analyysi keskittyi lähes yksinomaan ampujan persoonaan, hänen internetkirjoitustensa väkivaltaiseen ja aggressiiviseen luonteeseen, äärimmäisen väkivaltaiseen ideologiaan sekä hänen yhteydenpitoonsa samankaltaisesti ajattelevien kanssa.
Torstaina esillä olivat tavat, joilla koulut käsittelivät tapahtunutta, ja suomalaisten järkkynyt turvallisuudentunne, jota pääministeri Matti Vanhanen käsitteli puheessaan.
Jokelan koulusurmat ovat olleet paljon esillä Italian kaikissa tiedotusvälineissä. Yleisesti on todettu, että kyseessä on yksittäinen tapaus Euroopassa ja että tapaus perustuu amerikkalaisiin esimerkkitapauksiin.
Kaikissa Italian suurimmissa sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa on uutisoitu Jokelan koulusurmista. Suurin osa sanomalehdistä uutisoi aiheesta sitä sen enempää kommentoimatta. Torinolainen La Stampa ja milanolainen Il Corriere della Sera pyrkivät uutisoinnin lisäksi analysoimaan tapahtuman taustoja.
La Stampa että Il Corriere della Sera kuvailivat Jokelan koulusurmaajaa eristäytyneeksi henkilöksi, joka on halunnut amerikkalaisen esimerkin mukaan tehdä itsensä ja ideologiansa tunnetuksi maailmalla median välityksellä. La Stampa haastatteli amerikkalaista kriminologia Francis Harmannia, joka käytti amerikkalaista termiä copycat killing. Tuusulan tapauksen taustalla ovat aikaisemat amerikkalaiset esimerkit. Näissä eristäytynyt ja vihaa tunteva henkilö haluaa "puhdistaa maailman". Todettiin, että kyseessä on yksittäinen ilmiö Euroopassa.
La Stampan sivuartikkelissa verrattiin Tuusulan tapausta Perugiassa äskettäin tapahtuneeseen englantilaisen opiskelijatytön murhaan ja pohdittiin nuorten suhdetta virtuaalimaailmaan ja sen avulla välitettäviin viestehin.
La Stampa -lehti mainitsi väliotsikolla, että Suomi on maa, joka pelkää, koska 56 prosenttia suomalaisista omistaa tuliaseen. Myös Corriere della Sera tarttui samaan ja totesi, että 56 prosenttia suomalaisista omistaa pistoolin. Tosin mainittiin myös, että nuorisorikollisuus on Suomessa vielä vähäistä joskin muistutetaan muutama vuosi sitten tapahtuneesta räjähdyksestä kauppakeskuksessa, jossa nuoren pommintekijän lisäksi kuoli kuusi muuta ihmistä. Corriere della Serassa kerrottiin, että vaikka rauhallisessa Suomessa aseita ei juuri käytetä, se sijoittuu aseiden omistuksessa kolmannelle sijalle maailmassa USA:n ja Jemenin jälkeen.
Jokelan koulusurmat nousivat Itävallassa yhdeksi tapahtumapäivän pääuutisista. Veritekoon Suomessa suhtauduttiin yllättyneesti. Huomiota kiinnitettiiin itse tapahtuman lisäksi erityisesti Suomen aselainsäädäntöön. Lehdet noteerasivat opetushallituksen pääjohtajan Kirsi Lindroosin lausunnon siitä, että Jokelan kaltainen tapaus on ollut Suomessa odotettavissa. Suomen maineelle koulun mallimaana ennustetaan säröä. Voitosta voittoon erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa yltäneen Suomen odotetaan avaavan silmänsä myös yhteiskunnalliselle kritiikille. Suomen poliisiin kohdistuneeseen arvosteluun viitattiin. Kansalaiskeskustelu koulusurmista on erilaislla sähköisillä foorumeilla ollut vilkasta.
Keskiviikon 7. marraskuuta tapahtumat Jokelassa saivat Itävallan lehdistössä suuren huomion ja nousivat yhdeksi päivän pääuutisista. Tapahtumapäivänä toimitukset päivittivät nettisivujaan sitä mukaan, kun tiedot "Suomen kouluverilöylystä" täsmentyivät. Tapahtumapäivänä internetissä ja seuraavana päivänä painetussa mediassa keskityttiin tapausta käsiteltäessä "järkyttävän veriteon" faktoihin, tapahtumien kulkuun ja tekijän persoonaan sekä viitattiin aiempiin viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin koulusurmiin maailmalla.
Uutisoinnin luonnetta leimasivat epäluulo, järkytys ja suuri määrä vastaamattomia kysymyksiä. Huomiota herättivät erityisesti ampujan tekoa edeltäneet internetjulkaisut, joiden sisältöä referoitiin ja pienimuotoisesti analysoitiin lukijoille. Lehtikuvat esittivät poliisi- ja pelastusautojen rivistöjä, juoksevia koululaisia, usvan peittämää koulukeskusta ja ampujaa. Lukijoille kerrottiin kouluväkivallan olevan Suomessa harvinaista ja tapahtuman hakevan vertaistaan maan historiassa. Maassa, jossa rikollisuusaste ylipäätään on matala, ei ampuma-aseen käyttöä koulussa ole ennen koettu. Nyt koko Suomen kerrottiin olevan syystä sokissa.
Der Standard kirjoitti 7. marraskuuta Suomen pääministerin Matti Vanhasen olleen verityöstä silmin nähden järkyttynyt ja kuvailleen tapausta poikkeukselliseksi tragediaksi, joka jättää jälkeensä syvän viillon suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Vanhanen järjesti kriisipalaverin ja eduskunta keskeytti istuntonsa, lehti jatkoi.
Sekä Der Standard että Die Presse huomioivat 8. marraskuuta opetushallituksen pääjohtajan Kirsi Lindroosin lausunnon Jokelan ampumistapauksesta. Lindroosin mukaan osasyy tapahtumaan on budjetin niukkuus, lehdet kirjoittivat. Oppilaiden psykologisen tuen resurssointi on riittämätöntä, ja tällaista tapahtumaa on jo pidemmän aikaa ollut Suomessakin syytä pelätä. Taustalla tässä pelossa on muualta maailmasta tuleva esimerkki sekä se, ettei koulukiusaamisen ja väkivallan ennaltaehköisyyn ole edellytyksiä, kun luokkakoot kasvavat jatkuvasti ja henkilökuntaa vähennetään.
Der Standard kertoi 8. marraskuuta nettiversiossaan itävaltalaisen tietotoimisto APA:n haastatteleman sosiologin Mikko Salasvuon ajatuksista. Salasvuon mielestä nuorisotyöhön verkkoympäristössä tulisi panostaa huomattavasti enemmän kuin nyt tehdään. Jo Myyrmannin pommi-isku syyskuussa 2002 kertoi, että pedagogiselle työlle internetissä on erittäin suuri tarve. Suomalaiset 13-19-vuotiaat nuoret viettävät keskimäärin puolitoista tuntia päivässä verkossa. Lähitulevaisuudessa tullaan Suomessa keskustelemaan myös koululaitoksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Varsinkin jälkimmäisen tason Salasvuo näki monien mielestä laskeneen viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suomen aselainsäädäntöön viitattiin suurimmassa osassa koulusurmia käsitelleitä juttuja. Kurierin 8. marraskuuta mukaan Suomen laki on vapaamielinen aseen omistamisen suhteen, sillä se on mahdollista jo 15-vuotiaille. Suomi on suhtautunut tähän mennessä kielteisesti EU:n esitykseen nostaa raja 18 ikävuoteen. Kurier väittää monen muun itävaltalaislehden tapaan, että 56 prosenttia suomalaisista omistaa tuliaseen ja toteaa osuuden olevan maailman kolmanneksi korkein. Aseluvan koulusurmaaja sai lehden mukaan äskettäin ampumakerhosta. Koulusurmien jälkeen pääministeri Vanhanen on ilmoittanut, että aselainsäädäntö tarkistetaan. Aiemmin Suomi on korostanut, ettei matalan rikollisuuden takia ole syytä tiukentaa lainsäädäntöä, muistutti lehti lukijoitaan.
Kronen Zeitung kirjoitti 9. marraskuuta, että muutama päivä koulusurmien jälkeen on Suomessa herännyt kritiikki poliisin tiedotustoimintaa kohtaan. Töölön sairaalan johtava ylilääkäri Eero Hirvensalo syytti poliisin pantanneen tärkeitä tietoja, kuten uhrien lukumäärää, ja vaikeuttaneen näin oleellisesti lääkärien työtä ja aiheuttaneen perättömiä huhuja. Suomen poliisi on myöntänyt puutteet tiedonkulussa. Ampuja kuoli kello 13.53, ja suurin osa uhreista jo aiemmin, mutta julkisuuteen tiedot kuolleiden määrästä annettiin vasta neljä tuntia myöhemmin. Mediassa liikkui siihen mennessä monenlaisia vääriä tietoja uhrien lukumäärästä ja henkilöllisyydestä.
Syvimmin suomalaiseen yhteiskuntaan pureutui Die Presse 8. marraskuuta internetsivuillaan julkaisemassaan jutussa. Lehti kirjoitti monen asian viittaavan siihen, ettei Suomi ole entisensä koulusurmien jälkeen. Myös Suomen osittain itse itsestään maalaama kuva koulutuksen ja koulun mallimaana saa särön. Die Presse muistutti lukijoitaan Vantaan Myyrmannin tapahtumista ja näki Jokelan ampujassa ja Myyrmannin pommittajassa samankaltaisuuksia. Suomessa ei tuolloinkaan voitu käsittää tapahtunutta. Kun nyt sekä media että poliitikot puhuvat ainutlaatuisesta tapahtumasta, on syytä epäillä, kärsitäänkö Suomessa jonkinlaisesta kollektiivisesta "torjuntamekanismista".
Die Presse jatkoi, että Suomi oli 1990-luvun puolivälin jälkeen yhtäkkiä jopa naapuriaan Ruotsia suurempi talousmahti ja sittemmin ykkönen niin Pisa-tuloksissa, korruptiottomuustilastossa kuin Euroviisuissakin. Kritiikki, jonka mukaan Suomen talous nousee ja kaatuu Nokian mukana, sairaanhoitajat ovat toivottomassa palkkakuopassa ja että korruptiotakin maasta löytyy, on likimain tukahdutettu. Mahdollisesti Suomessa mietitään nyt, miten on mahdolista, että ennestään nuhteeton ja huomiota herättämätön abiturientti idylliseltä esikaupunkialueelta saa päähänsä, ettei halua olla osa "tätä kieroutunutta yhteiskuntaa".
Myös itävaltalaislehtien keskustelupalstoilla internetissä koulusurmien käsittely on ollut vilkasta. Kommenteissa kyseenalaistetaan, missä määrin Suomesta on syytä ottaa mallia kouluasioissa ja muistutetaan itävaltalaispoliitikoita ivallisesti näiden halusta saattaa Itävalta Pisa-tutkimuksen kärkeen. Osa keskustelijoista ei kertomansa mukaan olisi uskonut niin rauhanomaisessa maassa kuin Suomessa tapahtuvan koulusurmien kaltaista veritekoa. Toiset muistuttavat, että jos Suomessa saa 15-vuotiaana "vapaasti ammuskella", eivät Jokelan tapahtumat juuri yllätä.
Jokelan koulusurmat olivat esillä Japanin lehdistössä kolmena ja uutislähetyksissä kahtena tragediaa seuranneena päivänä. Uutisointi on keskittynyt tilanteen kuvaamiseen eikä ole sisältänyt syvällistä analyysia tai arvioita Suomen yhteiskunnasta tai instituutioista.
Aseiden yleisyys ja niiden saannin helppous on kuitenkin nostettu esiin. Se on herättänyt uutisohjelmissa hämmästystä suhteessa japanilaisten mielikuvaan Suomesta poikkeuksellisen turvallisena yhteiskuntana. Olettaen, ettei tapaus uusiudu, vahingot myönteisesti värittyneelle Suomi-kuvalle jäivät kuitenkin vähäisiksi.
Japanin pääsanomalehdet Asahi, Nikkei ja Tokyo raportoivat Jokelan tapahtumista ensimmäisen kerran torstaina 8. marraskuuta aamulla ja Yomiuri iltapäivällä. Koulusurmat eivät olleet etusivulla yhdessäkään lehdessä. Japanilaislehtien torstain uutisoinnit olivat koosteita BBC:n ja muiden uutispalveluiden uutisista.
Perjantaina 9. marraskuuta Yomiuri ja Asahi julkaisivat omat juttunsa koulusurmista, ja kumpikin lehti oli lähettänyt oman toimittajan Tuusulaan. Uutisoinnissa keskityttiin kuvaamaan Jokelan tapahtumia tragediana, eikä niissä esitetty syvempää analyysia tai mielipiteitä Suomen yhteiskunnasta tai instituutioista. Kumpikin lehti mainitsi Suomen mahdollisesti kiristävän aselakejaan. Lauantaina 10. mararskuuta Asahi uutisoi Suomen tiukentavan aselakejaan kieltämällä aseiden myynnin alle 18-vuotiaille. Yomiuri julkaisi vastaavan uutisen sunnuntaina.
Useissa television uutis- ja uutismakasiiniohjelmissa marraskuun 8.-12. päivinä kiinnitettiin huomiota ampuma-aseiden yleisyyteen Suomessa sekä siihen, että jo 15-vuotiaat voivat saada aseenkantoluvan suhteellisen helposti. Eräissä lähetyksissä mainittiin, että ampuma-aseella tehdyt rikokset ovat tästä huolimatta suhteellisen harvinaisia, mutta läheskään kaikissa yhteyksissä tämä ei ole tullut esille. Jokelan tapaus kuului japanilaisten uutislähetysten ja uutismakasiiniohjelmien neljän viiden pääuutisen joukkoon ensimmäisten kahden päivän ajan käytännössä kaikilla valtakunnallisilla kanavilla. Kriittistä analyysiä suomalaisesta yhteiskunnasta ohjelmissa ei kuitenkaan esiintynyt.
Jokelan koulusurmat uutisoitiin näyttävästi Kanadan suurimmissa lehdissä, lehtien internetsivuilla sekä tv-uutisissa. Uutisointi oli laajinta kahden ensimmäisen päivän aikana. Uutisissa tuotiin esille tapahtuman harvinaisuus Suomessa, rekisteröityjen aseiden suuri määrä, kolmas sija maailman asetilastoissa asukaslukuun nähden sekä synkät murhatilastot. Jutuissa käsiteltiin myös Suomen aseenkantolupien mahdollista tiukentumista sekä videoita levittävien internetpalveluiden roolia surmaajien kanavana hakea julkisuutta teoilleen. Varsinaista suomalaisen yhteiskunnan pohdintaa jutuissa ei kuitenkaan ollut, vaan uutisointi keskittyi itse tapahtumaan.
Tapahtumapäivänä keskiviikkona 7. marraskuuta ampumisesta uutisoitiin suurimpien lehtien Ottawa Citizenin, Globe and Mailin, Toronto Starin, National Postin ja Montreal Gazetten nettisivuilla. Uutisointia lisättiin ja päivitettiin sitä mukaa, kun tiedot tapahtuneesta täsmentyivät. Tapahtumasta kerrottiin myös ainakin Global TV:n ja ranskankielisen TQS:n iltauutislähetyksissä. Torstaina uutinen oli Ottawa Citizenin, Globe and Mailin, National Postin, Toronto Starin, Metro-ilmaisjakelulehden sekä La Pressen palstoilla. Uutinen oli National Postin ja Montreal Gazetten nettisivujen ykkösuutisena. Kahden ensimmäisen päivän jälkeen uutisointi väheni huomattavasti.
Kanadalaiset lehdet käyttivät paljon kansainvälisten uutistoimistojen kirjeenvaihtajia. National Post, Ottawa Citizen ja Montreal Gazette kuuluvat CanWest Global Communications Corp. -mediataloon, ja lehdet käyttivät samaa materiaalia uutisoinnissaan. Internetuutisointi oli printtilehtiä laajempaa ja monipuolisempaa, ja mukana oli ampujan kotivideopätkiä, kuvamateriaalia ja faktalaatikoita kouluampumisista maailmanlaajuisesti.
Ottawa Citizenissä oli 8. marraskuuta koko sivun kooste otsikon "Kouluammuskelu" alla. Pääjuttu käsitteli koulujen heikentynyttä turvallisuutta ensisijaisesti kanadalaisten näkökulmasta. Jutussa viitattiin Kanadassa tapahtuneisiin koulusurmiin ja kerrottiin, että koulujen saamat uhkaukset ovat nykyään hyvin yleisiä Kanadassa. Artikkelissa verrattiin, että aiemmin varauduttiin suojautumaan ydinvoimaräjähdykseltä, nykyään toisilta lapsilta.
Jokelan tapahtumia käsiteltiin kahdessa kainalojutussa. Toinen jutuista kertoi perustiedot tapahtumasta ja ampujasta. Tekstissä mainittiin, että Suomen kouluissa on ollut puukotustapauksia, mutta ampumisvälikohtaukset ovat harvinaisia. Suomessa kerrottiin olevan asukaslukuun nähden kolmanneksi eniten aseita USA:n ja Jemenin jälkeen, mutta suurin osa on metsästyskäytössä.
Toisessa kainalojutussa pohdittiin pääosin uuden median merkitystä surmaajien kanavana hakea julkisuutta teoilleen. Ampujan YouTube-videota verrattiin Virginian koulusurmaajan videoon. Väkivaltaisten videoiden lähettämisen kontrollointi nettisivuille on yhä vaikeampaa, artikkelissa todettiin. Sama YouTubea koskeva juttu julkaistiin muun muassa Toronto Starissa ja Montreal Gazettessa. Kuvamateriaalina käytettiin ampujan videosta otettuja kuvia, joissa hän osoittaa kameraa aseella.
Globe and Mailissa oli 8. marraskuuta reilun puolen sivun artikkeli, josta oli juttuvinkki lehden etusivulla. Otsikkona oli provosoivasti ampujan sitaatti "Eliminoin kaikki epäkelvot" ja iso kuva aseella osoittavasta ampujasta. Suomen asetilastot esitettiin jutussa harhaanjohtavasti, kun todettiin, että yli puolella suomalaisista on ase ja näin ollen Suomi on maailman asetilastoissa toisella sijalla USA:n jälkeen. Lähteenä oli Geneva Graduate Institute of International Studiesin tekemä tutkimus. Tässä yhteydessä tekstissä ei mainittu, että suurin osa aseenkantoluvista on myönnetty metsästykseen. Tiukat aseenkantoluparajoitukset ja aseiden pääasiallinen metsästyskäyttö tuotiin kuitenkin esille kainalojutussa olevan taulukon tekstissä. Tapahtumaa kuvailtiin yleensä pohjoisamerikkalaisena pidetyn ilmiön eurooppalaiseksi versioksi. Ampumistapausten kerrottiin olevan Suomessa harvinaisia, vaikka murhatilastot ovat synkät: Suomessa on eniten murhia Länsi-Euroopassa ja tuplasti enemmän kuin Skandinaviassa. Toisessa taulukossa esitettiin murhatilastot asukaslukuun nähden, ja Suomi on toisena USA:n jälkeen. Jutussa mainittiin synkkien murhatilastojen syiksi "1918 sisällissodan perintö, korkea alkoholinkulutus ja monet syrjäiset yhteisöt", mutta yhteiskunnallisiin syihin ei paneuduttu tarkemmin.
Toronto Starin artikkelissa 8. marraskuuta todettiin harhaanjohtavasti, että 56:lla 100 suomalaisesta on ase ja että Suomi on maailman asetilastoissa kolmannella sijalla USA:n ja Jemenin jälkeen. Myös Ottawa Citizenin nettisivuilla julkaistussa Reutersin artikkelissa 7. marraskuuta sekä lauantain 10. marraskuuta lehdessä ilmestyneessä artikkelissa, joka on lainattu The Timesilta (Roger Boyes), kerrottiin, että Suomessa 56 prosentilla kansalaisista on ase. Globe and Mailin nettisivuilla 9. marraskuuta julkaistussa AP:n Jari Tannerin artikkelissa mainittiin poikkeuksellisesti, että noin 13 prosentilla väestöstä on aseenkantolupa. Jutussa kerrottiin, että Suomessa aiotaan harkita alaikäisten aselupia uudelleen.
Perjantaina 9. marraskuuta uutisointi jatkui Globe and Mailin, Ottawa Citizenin, Montreal Gazetten ja Toronto Starin painoksissa pienillä uutisilla, joissa kerrottiin suomalaisten surupäivästä ja tarkennettiin tapahtuman kulkua, ampujan taustoja ja motiiveja sekä pohdittiin koulujen turvallisuutta. Ottawa Citizenin artikkelissa (Roger Boyes, The Dailytelegraph) todettiin suomalaisten rikkoneen heille tyypillisen hiljaisuuden ja tapahtuman herättäneen nuoret kyselemään ja puhumaan tapahtumasta ja turvallisuudesta.
Tapahtumaan viitattiin vielä Globe and Mailissa maanantaina 12. marraskuuta Kanadassa tapahtuneen ampumistapauksen uutisoinnin yhteydessä. Ampumisesta oli ladattu uhkausvideo Myspaceen, ja uutisessa tätä verrattiin parilla lauseella Jokelan koulusurmaajan YouTube-videoon.
Jokelan koulusurmista on uutisoitu laajalti niin sähköisissä kuin painetussa kiinalaismediassa. Muun muassa maan kansallinen televisioyhtiö kertoi asiasta pääuutislähetyksessään torstaina 8. marraskuuta, ja yksi Pekingin päälehdistä, Beijing Youth Daily, julkaisi asiaa koskevan artikkelin perjantaina 9. marraskuuta.
Uutisten sisältö on pääosin lainattu kansainvälisiltä ja kiinalaisilta uutistoimistoilta. Uutiset ovat luonteeltaan toteavia. Tapahtuneeseen liittyvien tosiasioiden lisäksi huomio on kiinnittynyt erityisesti vastaavien surmatöiden vähäiseen määrään Suomessa huolimatta siitä, että maassa on maailman kolmanneksi eniten aseita henkilöä kohden.
Jokelan ampumistapaus on liikuttanut myös shanghailaisia, ja lehdissä on kirjoitettu asiasta kansainvälisten uutistoimistojen tarjonnan pohjalta. Myös kuvia on julkaistu juttujen yhteydessä tai sellaisenaan.
Hongkongin kiinankielisissä lehdissä Jokelan koulusurmasta on kirjoitettu laajasti, eritoten erityishallintoalueen suurimman päivälehden South China Morning Postin etusivun uutisen jatkeena otsikolla Student gunman who admired Hitler and Stalin warned of shooting in YouTube clip, "Hitleriä ja Stalinia ihannoinut opiskelija-ampuja varoitti etukäteen YouTubessa". YouTubesta peräisin oleva kuva ampujasta sormet liipasimella kameran edessä sekä viittaukset videonpätkiin sävyttivät artikkelia, joka keskittyi tapahtumien kulkuun noin neljännessivun pituisessa jutussa, jossa siteerattiin Ilta-Sanomia. Artikkelissa oli koosteita myös Reutersin, AFP:n sekä Bloombergin kirjoituksista.
Artikkelin yksi toteamus oli, että väkivaltaisuudet Suomen kouluissa ovat harvinaisia: vain 9 puukotusta sitten vuoden 1999, mikä toisaalta on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että rauhallisena tunnetussa Suomessa on henkilöä kohden kolmanneksi eniten aseita maailmassa - USA:n ja Jemenin jälkeen. Nuorison internetin sekä päihteiden käyttö on suorassa suhteessa elämän koviiin arvoihin ja sitä kautta mielenterveyteen. Sormi tulisi kohdistaa liipasimen sijasta nuorison mielenterveysongelmiin ja etenkin koulukiusaamiseen kaikkialla maailmassa, julisti nimimerkki lukijan palstalla.
South China Morning Postin artikkelissa paria päivää myöhemmin kerrottiin lyhyesti Suomen päätöksestä muuttaa aseenkanto-oikeuksien rajoituksia
Tapaus huomioitiin useana päivänä peräkkäin myös CCTV:n uutislähetyksissä.
Eteläisen Kiinan englanninkielisissä sanomalehdissä surmat huomioitiin valtakunnallisen China Dailyn lisäksi Shenzhen Dailyssä, jonka tapahtumaa seuraavan päivän uutisessa kerrottiin vain yhdestä kuolonuhrista. Seuraavan päivän lehti uutisoi tapauksesta koko laajuudessaan ampujan nettikuvan kera.
Kiinankielinen Guangzhou Daily raportoi tapauksesta pienimuotoisella sisäsivun artikkelilla. Molempien lehtien uutinen perustui kansainvälisten uutistoimistojen ja China Dailyn välittämiin tietoihin eikä niihin sisältynyt mitään tapahtumia koskevia analyyseja tai Suomen yhteiskuntaa ja instituutioita koskevia arvioita tai mielipiteitä.
Kiinan valtakunnalliset tv-kanavat raportoivat tapahtumasta illan pääuutisissa ilman paikallisia kommentteja.
Kreikan sähköinen ja painettu media on käsitellyt Jokelan koulusurmia varsin runsaasti ja näkyvästi. Keskiviikkoiltana 7. marraskuuta aihe oli television ja radion iltauutisissa ensimmäisten aiheiden joukossa. Myös torstaina 8. marraskuuta aamun lehdet käsittelivät Jokelan tapahtumia isoissa ja keskeisillä paikoilla olevissa artikkeleissaan. Illan televisio- ja radiouutiset käsittelivät aihetta enää satunnaisemmin ja lyhyempinä huomiona. Myös perjantain 9. marraskuuta lehtien uutisointi oli jo huomattavasti vähäisempää kuin edeltävänä aamuna.
Jokelan tapahtumien uutisoinnissa on Kreikassa keskitytty tapahtumakuvaukseen, eikä aiheen yhteiskunnallista taustaa ole käsitelty erityisen syvällisesti. Koulussa tapahtuvan väkivallan on todettu olevan harvinainen ilmiö Suomessa. Esille on nostettu kuitenkin myös neljä suomalaisissa kouluissa aiemmin tapahtunutta puukotusta. Muutamat lehdet mainitsivat lisäksi vuoden 2002 Myyrmäen tapauksen. Suurimmassa osassa uutisia kerrottiin Jokelan tapaukseen liittyvästä Hitlerin ja Stalinin ihailusta. Monet lehdet myös totesivat, että vaikka Suomessa on aseita kolmanneksi eniten väkilukuun nähden koko maailmassa, ovat ampumatapaukset erittäin harvinaisia.
Useissa kreikkalaisissa lehdissä on nostettu esille, että Suomi on puolustanut EU:ssa alaikäisten mahdollisuutta aseenkantoon ampuma- ja metsästysharrastusten korkean suosion takia. Englanninkielinen viikkolehti The Athens News kertoo Suomessa esitetyistä arvioista, että liberaalia politiikkaa nuorille myönnettävien ampuma-aselupien suhteen olisi mahdollisesti nyt syytä tarkistaa.
Tuusulan Jokelassa sattuneet koulusurmat saivat huomattavasti enemmän julkisuutta Kroatian televisiossa kuin painetussa mediassa. Tapahtuman taustoja ja syitä taasen pohdittiin vain yhdessä laajassa lehtijutussa ja verkkoportaalien uutisten kommentointipalstoilla.
Tapahtumaillan tv-uutisissa Jokelan koulusurmat olivat yksi pääuutisista Kroatian kaikilla merkittävimmillä televisiokanavilla. Useita minuutteja kestäneissä uutispätkissä käytiin läpi tapahtumien kulku ja uhrien määrä. Uutisissa todettiin, että murharykelmä – joka muistuttaa hämmästyttävästi vastaavanlaisia ampumatapauksia Yhdysvaltojen kouluissa ja yliopistoissa – on harvinainen Suomessa. Joissakin uutispätkissä kerrottiin suomalaisten syyttävän Internetiä tapahtuneesta. Kroatian päätelevisiokanavan uutislähetyksessä HRT Dnevnikissä kerrottiin 56 prosentilla suomalaisista olevan ase, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi sijoittuu yksityishenkilöiden aseenkantolupavertailussa kolmanneksi heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Torstaina 8. marraskuuta useimmat televisiokanavat uutisoivat Suomen surevan, joskaan mitään analyysejä ei Jokelan tapahtuman syistä tai taustoista esitetty.
Sanomalehtien etusivuille Jokelan tapahtumat eivät nousseet. Suomen koulumurhat näkyivät pienenä uutistekstinä päivälehtien ulkomaan uutisten tai niin sanotuilla musta kronikka -palstoilla. Lehtijutuissa todettiin, että Suomi on tunnettu löysästä aselaistaan ja että Suomen hallitus on tähän asti väittänyt, ettei vähäisen rikollisuuden vuoksi tiukempaan aselakiin ole tarvetta. Pääministeri Matti Vanhasen kerrottiin Jokelan murhien jälkeen kuitenkin sanoneen, että murhenäytelmän johdosta asenteet Suomessakin varmasti tiukentuvat.
Vasta murhenäytelmää seuraavalla viikolla 12. marraskuuta Kroatian luetuin päivälehti Jutarnji List julkaisi yli aukeaman kokoisen artikkelin Jokelan tapahtumista otsikolla "Laukauksia ihanneyhteiskunnan sydämessä". Artikkelissa käytiin läpi murhaajan taustoja ja eriteltiin mahdollisia syitä tapahtuneeseen. Tekstissä kerrottiin suomalaisten olevan riippuvaisia hyvästä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästään, jolloin ihmiset eivät ole valmiita kohtaamaan kriisejä vaan jäävät pikemminkin ihmettelemään, "voiko tällaista tapahtua meille?" Lisäksi tekstissä kyseenalaistettiin suomalainen lukiojärjestelmä, joka perustuu ehkä liiankin pitkälle vapaavalintaisuuteen ja sellaiseen vastuuseen, johon 16-vuotiaat nuoret eivät välttämättä vielä ole valmiita. Kirkko, psykologit ja terveyskeskukset saivat artikkelissa kiitosta nopeasta reagoinnistaan ja erinomaisesta kriisitilannevalmiudestaan.
Kroatialaisissa verkkoportaaleissa todettiin, että väkivalta on harvinaista Suomessa, “vaikka maan asukkailla onkin tapana pitää aseita kotonaan“ (Index.hr -portaali 8. marraskuuta). Lähes kaikki verkkoportaalijutut oli kuvitettu YouTubesta peräisin olevilla ampujan kuvilla, ja sittemmin YouTubesta poistettu murhaajan tekemä ennakkovaroitusvideo on edelleen nähtävissä tietyissä kroatialaisportaaleissa. Joissakin verkkouutisissa muistutettiin myös Myyrmannin kauppakeskuksen pommista vuodelta 2002. Verkkouutisten kommentoijat olivat keskustelupalstoilla yllättyneitä siitä, että Suomessa on niin paljon aseita. Osa oli sitä mieltä, että kyseessä on Amerikan kopiointi ja ihannointi. Syitä Jokelan koulumurhiin etsittiin kaamoksesta, hyvinvointivaltion kääntöpuolesta eli ihmisten jatkuvasta kiireestä ja työorientoituneisuudesta tai jopa hirviöbändi Lordista.
Kyproksen kaikki pääsanomalehdet uutisoivat Jokelan koulusurmista tapahtuman jälkeisenä päivänä 8. marraskuuta. Sanomalehdet olivat käyttäneet tietolähteinään pääasiassa kansainvälisiä suuria uutistoimistoja. Vain Cyprus Mail, saaren suurin englanninkielinen sanomalehti, analysoi tapahtumia tarkemmin, vaikka sekin tukeutui pitkälti kansainvälisten uutistoimistojen tarjontaan. Koulusurmat mainittiin lisäksi kaikkien tv-asemien pääuutislähetyksissä. Useimmissa tapauksissa uutinen mainittiin heti pääuutisen jälkeen, jopa ennen uutisointia Kyproksen ongelmasta, joka yleisesti hallitsee päivittäisiä uutisia.
Mediassa olleet raportit kuvailivat tapahtumia ja olivat yleissävyltään osaaottavia. Tapahtumaa kuvattiin "sokiksi ja kansalliseksi suruksi". Kaikissa uutisissa muistettiin mainita, että tapaus oli hyvin epätavallinen Suomessa eikä Suomi ole koskaan kokenut vastaavaa aiemmin.
Kuvituksena käytettiin pääasiassa YouTube-sivustoilta saatua aineistoa, jossa ampuja osoittaa kameraa aseellaan. Lisäksi kuvattiin poliisin vartioimaa Jokelan koulua, surevia ihmisiä muistokynttilöiden äärellä sekä koulusta poliisisaattueessa poistuvia koululaisia.
Uutisoinnissa mainittiin myös usein se, että ampuja oli niin sanotun tavallisen perheen poika eikä hänellä ollut aikaisempaa rikosrekisteriä. Hänellä oli myös aseenkantolupa ampumaseeseensa. Uutisoinnissa mainittiin tämän yhteydessä, että Suomessa on väkimäärään nähden kolmanneksi eniten aseita maailmassa.
Cyprus Mail -sanomalehden jutussa käsiteltiin Suomen ampuma-asekäytäntöä ja metsästysharrastuksen yleisyyttä. Tiedot oli poimittu Genevessä toimivan Graduate Institute of International Studiesin tutkimuksesta, pääministeri Matti Vanhasen lehdistötilaisuudesta ja Suomen tilastokeskuksen tiedoista. Niin ikään oli lainattu Turun yliopiston historian laitoksen professorin Timo Myllyntauksen kommentteja, joissa hän kertoi tapauksen ehkä muuttavan turvallisuuskäytäntöjä myös Suomen kouluissa ja yliopistoissa, jotka ovat olleet erittäin rauhallisia paikkoja esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna.
Latvian mediassa Jokelan koulusurmien käsittely jäi Latvian pääministerin eroilmoituksen varjoon. Keskiviikkona 7. marraskuuta surmat mainittiin sekä radion että television pääkanavien uutislähetyksissä. Latvian suurimmat sanomalehdet noteerasivat uutisen etusivuillaan seuraava päivänä. Varsinaista selostusta tapahtumien kulusta tai analyysiä tapahtuneesta ei ollut yhdesskään lehdessä, vaan kaikissa itse uutinen oli kuitattu muutaman rivin sähkeuutisella.
Luxemburgilaislehdistössä uutisointi Jokelan koulusurmista on ollut melko laajaa mutta neutraalia. Esille on otettu myös Pisa-tutkimuksissa pärjänneen Suomen koululaitoksen "romahdus".
Luxemburgilaislehdet huomioivat Jokelan koulusurmat melko laajasti, ja tapahtumat huomioitiin ainakin neljässä päivälehdessä. Suurin päivälehti, pääosin saksankielinen Wort, uutisoi tapauksesta torstaina 8.marraskuuta etusivullaan sekä sisäsivun jutulla ja jatkoi uutisointia vielä seuraavana päivänä.
Ranskankielinen La Voix uutisoi tapahtumista niin ikään torstaina etu- ja sisäsivuilla ja julkaisi perjantaina koko sivun kokoisen neljän artikkelin kokonaisuuden, jossa käsitellään myös Tuusulan kuntaa sekä ampujaa henkilönä. Toinen kahdesta kokonaan ranskankielisestä päivälehdestä, Le Quotidien, uutisoi aiheesta suppeammin. Uudehko, päivittäin ilmestyvä ilmaisjakelulehti L'Essentiel julkaisi etusivullaan torstaina sokeeraavan, internetistä otetun kuvan ampujasta ase kädessä ja kertoi tapahtumista sisäsivulla.
Kaikki uutisointi oli neutraalia, eikä siinä pyritty erityisesti analyysiin. Kaikki artikkelit oli otettu uutistoimisto DPA:lta sekä AFP:lta. La Voix mainitsi kuitenkin perjantaisessa, niin ikään AFP:lta otetussa koko sivun jutussaan, että joidenkin mielestä nyt kyseessä on Pisa-tutkimuksissa hyvin pärjänneen koulutuslaitoksen romahdus. Lisäksi mainitaan Opetushallituksen Kirsi Lindroosin kommentit siitä, että koulusurma ei tullut yllätyksenä ja että resurssit ampujan kaltaisten tapausten riittävän aikaiseen huomaamiseen ja auttamiseen ovat vähäiset.
Jokelan koulusurmat ylittivät Malesiassa uutiskynnyksen, mitä Suomen kohdalla ei tapahdu kovin usein. Televisiouutiset raportoivat tapauksesta, samoin keskeisimmät englanninkieliset sanomalehdet. Tekstit olivat kansainvälisten uutistoimistojen, pääasiassa Reutersin, eikä omaa, itsenäistä analysointia esiintynyt.
Syiden pohdinta keskittyi ampujan persoonaan, ei niinkään mahdollisiin ympäristötekijöihin. Uutisista välittyi periaatteessa sympaattinen kuva tragediasta maassa, jossa on paljon laillisia aseita, mutta varsin vähän ampumavälikohtauksia. Aselakeja kutsuttiin kuitenkin väljiksi, ja jälkipuinnissa on kerrottu aselakien tiukentamisesta. Kuvituksena käytettiin YouTube-materiaalia.
Meksikon tiedotusvälineet ovat käsitelleet Jokelan koulusurmia päivälehdissä sekä sähköisessä mediassa 8.-10. marraskuuta.
Päivälehtien tiedot oli saatu uutistoimistoilta, Reutersilta, DPA:lta ja AFP:ltä. Päivälehdillä jokaisella oli Jokelan ampumistapaus tärkeimpien kansainvälisten uutisten joukossa torstaina ja osalla vielä perjantaina. Viikonloppuna osa lehdistä käsitteli asiaa vielä lyhykäisesti.
Televisiossa ampumistapauksesta kerrottiin sekä torstaina että perjantaina.
Sekä televisiossa että lehdissä käsiteltiin lähinnä itse tapahtumaa ilman erikoisempaa analysointia. Kuvat olivat lähinnä YouTube-kuvia surmien tekijästä, mutta myös muutamia yleisiä kuvia evakuointitilanteesta, poliiseista ja ihmisistä oli mukana sekä eräässä lehdessä Suomen kartta.
Jokelan koulusurmista uutisoi Namibiassa ensiksi maan suurin englanninkielinen sanomalehti The Namibian, joka 8. marraskuuuta sisäsivun uutisessa kertoo ainakin yhden ihmisen kuolleen ja kolmen haavoittuneen kouluammuskelussa eteläisessä Suomessa. Uutisessa mainittiin, että ampuja oli vain tunteja aiemmin laittanut nettiin uhkauksen joukkomurhasta. Uutistoimisto Reutersin välittämässä uutisessa viitattiin silminnäkijä- ja viranomaislausuntoihin. Uutisessa mainittiin, että vaikka väkilukuun suhteutettuna Suomessa omistettiin käsiaseita kolmanneksi eniten maailmassa, väkivaltaiset teot ovat Suomen kouluissa harvinaisia ja että suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan Suomen kouluissa on tapahtunut vain kolme puukotusta vuoden 1999 jälkeen. Artikkeli kuitenkin muistutti vuoden 2002 tapahtumasta, jossa nuori mies tappoi itsensä ja kuusi muuta ihmistä ostoskeskuksessa tapahtuneessa pommi-iskussa.
Seuraavana päivänä The Namibian -lehdessä julkaistussa uutistoimisto AP:n artikkelissa kerrottiin, että kahdeksan ihmistä ja itsensä ampunut oppilas oli koulukiusattu ja sosiaalisesti eristäytynyt. Artikkelissa kuvattiin ampumispäivän tapahtumia ja kerrottiin Tuusulan ja koko Suomen hiljentyneen suremaan tapahtunutta. Artikkelissa ei pohdittu teon motiiveja, suomalaista kulttuuria tai yhteiskuntaa eikä maan aselainsäädäntöä.
Maan saksankielinen sanomalehti Allgemeine Zeitung julkaisi pienen uutisen tapahtumasta 9. marraskuuta. Jutussa kuvattiin tapahtunut joukkosurma ja todettiin, että opettajat ja koulutoverit pitivät ampujaa älykkäänä mutta hiljaisena, tavallisen keskiluokkaisen perheen lapsena.
Ottaen huomioon, että kansainvälisten tapahtumien uutisointi on Nepalissa lähes olematonta ja keskittyy useimmiten muihin Aasian valtioihin, voi uutisoinnin Jokelan koulusurmista katsoa olleen suhteellisen laajaa.
Koulusurmista oli Nepalin suurimmissa lehdissä heti tapahtumaa seuraavana päivänä pienet uutiset, joiden sisältö tosin oli osittain virheellistä. Koulusurmat uutisoitiin myös Nepalin televisiossa ja kaksi päivää tapahtuman jälkeen oli yhdessä englanninkielisessä lehdessä hieman laajempi ja yksityiskohtaisempi uutinen. Uutisointi keskittyi yksinomaan koulusurmien yksityiskohtiin. Laajempaa pohdintaa Suomen yhteiskunnasta tai insituutioista ei uutisissa esitetty.
Traaginen tapahtuma kosketti norjalaisia kovasti. Suomi on niin lähellä, yhteiskuntamme ovat niin samanlaisia, olisiko tällaista voinut tapahtua meillä, Norjassa kysyttiin. Surmat herättivät julkisen keskustelun Norjassa. Keskeisinä teemoina ovat olleet koulun opettajaresurssit, mielenterveystyö, verkon valvonta ja nuorten aikuiskontaktit.Kouluviranomaiset tarkistivat kriisinhallintaohjelmiaan, lapsiasiavaltuutettu antoi ohjeet, miten lasten kanssa tulisi keskustella järkyttävistä uutisista, keskusrikospoliisi alkaa kiinnittää enemmän huomiota verkkovalvontaan.
Jokelan verityö oli ykkösuutisena kaikissa Norjan valtamedioissa sekä tv:ssä että lehdissä. Lehdissä on ollut päivittäin useamman sivun pituisia juttuja ja analyyseja asiasta. Päällimmäisenä on ollut järkytys ja myötätunto.
Ajankohtaisohjelma RedaksjonEn nosti 7. marraskuuta Jokelan tapahtumat illan ohjelman pääteemaksi ja kutsui studioon oikeusministerin, opetusministerin, opettaja- ja oppilasjärjestöjen edustajat, lapsiasiavaltuutetun ja kriisipsykologin. Voiko tämmöistä tapahtua Norjassa, kysyi toimittaja Viggo Johansen. Oikeusministeri Storberget ilmaisi järkytyksensä ja sanoi olleensa yhteydessä Suomen oikeusministeriin, johon hänellä on läheiset suhteet. Oppilasjärjestön Vibeke Mohn Herberg sanoi norjalaisten oppilaiden kouluviihtyvyyden olevan paljon parempi kuin Suomessa. On tärkeää, että koulussa on riittävästi opettajia, niin että kaikki oppilaat huomataan. Vaikka Norja sijoittuu koulumenestyksessä kansainvälisissä tutkimuksissa vain keskitasolle, niin pitää muistaa myös muita arvoja kuten huolehtiminen ja toisista välittäminen.
Opetusministeri Bård Vegard Solhjell keskittyi siihen, miten opettajat valmistautuvat kohtaamaan oppilaansa seuraavana koulupäivänä ja muistutti opettajien apuvälineistä verkossa. Koska Suomi on niin lähellä, surmatyö tekee erittäin voimakkaan vaikutuksen oppilaisiin. Opettajajärjestön edustaja korosti maltillisuuden merkitystä ja että koulun ei pidä lietsoa paniikkitunnelmaa entisestään.
Lapsiasiamies ja oikeusministeri korostivat, että väkivallan sietoasteen tulee olla nolla. Tappojen määrä Norjassa on alhainen, reilut 30 vuodessa. Miten luku pystytään pitämään alhaisena? Keskustelussa nousi esille myös kysymys internetistä. Tietävätkö aikuiset, mitä verkossa tapahtuu, millaista tietoa sieltä löytyy. Kouluissa pitäisi opettaa verkkoetikettiä.
Dagsavisenin pääkirjoituksessa "Suomalainen tragedia" otettiin ongelmanuorten asema esille. Viranomaiset eivät voi rakentaa niin pienisilmukkaista verkkovalvontaa, että se torjuisi kaikki vaarat. Vanhempien ja koulun tulee myös seurata lasten verkkokäyttäytymistä. Vielä tärkeämpää on lehden mukaan vahvistaa mielenterveystyötä ja nuorten ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Median tulee myös mennä itseensä. Intensiivinen tiedottaminen kouluverilöylyistä on osaltaan inspiroinut ihmisiä, muun muassa suomalaista tekijää. On edesvastuutonta, että media välittää murhaajien vihavideoita kuten Norjan media on tehnyt. Dagbladet.no meni jopa niin pitkälle, että se pyysi lukijoita antamaan arvosanan suomalaisen murhaajan videolle. Sellainen ei ole vain mautonta ja makaaberia. Se on edesvastuutonta, kirjoitti Dagsavisen 9. marraskuuta.
Kriisipsykologian keskuksen johtaja Atle Dyregrov ei pitänyt kovin todennäköisenä, että joukkomurhia tehtäisiin Norjassa, mutta ei myöskään sulkenut pois sellaista mahdollisuutta. Dyregrov ennusti jo vuosia sitten koulusurmien ollessa amerikkalainen ilmiö, että tapahtumien saaman mediahuomion myötä vastaavia tapauksia voi sattua myös Euroopassa. Kansainvälistyminen median ja internetin myötä lisää mahdollisuutta, että tällaista voi tapahtua myös Norjassa. Samanaikaisesti tapahtuma kuitenkin kiinnittää huomion ongelmanuoriin ja samalla myös vähentää riskiä.
Suomi ei ole erityisen väkivaltainen maa. Ja siellä on ehkä Pohjoismaiden paras nuorten seurantajärjestelmä, parempi kuin Ruotsissa ja Norjassa, sanoi Dyregrov NTB:lle.
Väkivaltatutkija Ragnhild Bjørnebekk luuli vaaran olevan Norjassa Suomea pienempi. Suomi on paljon väkivaltaisempi maa kuin Norja, ja sen väkivaltakulttuuri on erilainen. Norja on yksi maailman väkivallattomista maista, mutta sielläkin on havaittavissa muutos raaempaan väkivaltaan ja väkivallan harjoittajia on aiempaa useampia. Meidän täytyy suhtautua väkivaltaan vakavasti, sanoi Bjørnebekk. Verdens Gangin verkkolehdessä 8. marraskuuta.
Lapsiasiavaltuutettu Reidar Hjermann ei sulkenut pois mahdollisuutta koulusurman tapahtumisesta Norjassa. Lapsilla ei ole enää areenoja, joilla heidät huomataan. Kouluilla ei juuri enää ole kouluterveydenhoitajia, sosiaaliopettajia tai luokan yhteisiä tunteja. Meidän on saatava takaisin terveydenhoitajat ja sosiaaliopettajat ennen metallinpaljastimien asentamista koulujen oville. Lapsiasiavaltuutettu antoi kotisivuillaan ohjeet vanhemmille ja opettajille siitä miten puhua lasten kanssa Jokelan tapahtumista.
Keskusrikospoliisin tietohallintokeskuksen osastopäällikkö Rune Fløisbonn sanoi keskuksen lisäävän verkkovartiointiaan Suomen tapahtumien johdosta. Parhaat vartijat ovat kuitenkin päivittäin netissä surffailevat ihmiset. Poliisihallituksen valmius- ja kriisitoiminnoista vastuussa oleva poliisimestari Oddbjørn Mjølhus sanoi viraston ottavan jonkin ajan kuluttua yhteyden suomalaisiin poliisikollegoihin oppiakseen heidän murhatyön selvityksestä saamistaan kokemuksista, kertoi Aftenposten 9. marraskuuta.
Jokelan tragedia herätti kiinnostusta myös palestiinalaislehdissä. Pääsanomalehdissä Al Qudsissa ja Al Ayyamissa tapahtumista kerrottiin asiallisesti 8. marraskuuta. Al Ayyam uutisoi tapahtumasta YouTuben websivuilta otettujen kuvien kera. YouTube-linkki oli muutenkin esillä artikkeleissa. Palestiinalaislehdet ottivat esiin myös Suomen aselupien korkean määrän. Samalla kuitenkin todettiin, ettei tämä ole johtanut aikaisemmin vastaaviin väkivaltaisiin tapahtumiin.
Portugalin lehdistö uutisoi Jokelan koulusurmat vaihtelevasti. Torstaina lehdistössä keskityttiin vain tapahtuman uutisointiin, analyysejä tai mielipiteitä ei näkynyt julkisuudessa. Perjantaina tapahtumaa käsiteltiin myös yhdessä kolumnissa.
Jokelan koulusurma näkyi Portugalin suurimmissa päivälehdissä. Sekä Público että Diário de Notícias raportoivat tapahtumasta yhden sivun kokoisella kuvallisella uutisella. Juttu ei ollut päivän pääuutinen, mutta se mainittiin molemmissa lehdissä etusivun vinkissä. Myös talouslehti Diário Económico uutisoi Jokelan koulusurman, mutta vain lyhyesti ja ilman valokuvaa.
Sanomalehdissä keskityttiin vain tapahtuman raportoimiseen. Público lainasi jutussaan Iltalehden julkistamia tietoja ja siteerasi joitakin koulussa olleita oppilaita sekä opettaja Kim Kiurua. Públicon jutun lopussa mainittiin myös vuonna 1989 tapahtunut Rauman kouluammuskelu. Jutussa todettiin, että Suomessa, jota pidetään yhtenä maailman kehittyneimmistä maista, ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut mitään vastaavaa.
Toinen suuri päivälehti, Diário de Notícias, uutisoi tapahtuman lyhyemmin ja pienellä asiavirheellä. Tapahtumapaikaksi oli merkitty Tussula. DN nosti esiin Myyrmannin pommi-iskun jutun yhteydessä olleessa faktalaatikossa.
Molemmissa uutisissa korostettiin YouTube-sivuston roolia tapahtumassa ja siteerattiin ampujan kirjoituksia internetissä.
Perjantaina Diário de Notíciasissa oli kolumni aiheesta. Toimittaja Fernanda Câncio yhdisti tapahtumat maailmanlaajuiseen koulusurmailmiöön. Hän ei korostanut tapahtuman tai ampujan suomalaisuutta eikä analysoinut suomalaista kulttuuria, vaan käsitteli tapahtunutta oman ahdistuneen ja Nietzscheä ihailleen teini-ikänsä kautta.
Televisiouutisissa Jokelan tapahtumat näkyivät keskiviikkona usealla kanavalla. Portugalissa iltauutiset kestävät kanavasta riippuen noin tunnin verran, joten lähetysaikaa on runsaasti. Sen vuoksi myös Jokelan tapauksesta raportoitiin lehdistöä monipuolisemmin. Myöhäisimmät uutiset lähetetään puolen yön aikaan, ja muun muassa tieto ampujan menehtymisestä oli Portugalin tv-uutisissa jo keskiviikkoyönä.
Surmaa seuraavana viikonloppuna tapahtuma näkyi lehdistössä lyhyinä viittauksina. Jutuissa kerrottiin tarkentavia tietoja tapahtumasta. Laajimmin aihetta käsitteli päivälehti Publico tiistaina 13. marraskuuta. Susana Almeida Ribeiron Publicoon toimittama juttu kertoi, kuinka jo vuonna 1999 Yhdysvalloissa tapahtuneen Columbinen koulusurman jälkeen syyllisiä etsittiin musiikintuottajien ja esiintyjien joukosta. Tulilinjalle joutui erityisesti paljon huomiota herättänyt laulaja Marilyn Manson.
Ribeiro vertaa Columbinen tapahtumia viime viikolla Suomessa tapahtuneeseen Jokelan koulusurmaan. Molemmissa tapauksissa musiikilla oli tärkeä osuus ampujien elämässä. Samat yhtyeet toistuvat nuorten suosikkiartistien listassa.
Juttu kertoi, kuinka Jokelan ampuja oli valinnut internetiin tuottamansa videon taustamusiikiksi saksalais-amerikkalaisen KMFDM-yhtyeen musiikkia. Ampuja laittoi Jokelan surmaa edeltävällä viikolla lukuisia videoita internetiin. Jokaisessa videossa oli taustalla eri yhtyeiden aggressiivinen musiikki.
Ribeiron juttu käsitteli aggressiivisen musiikin ja aggressiivisen käyttäytymisen yhteyksiä. Aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän, mutta se on herättänyt maailmanlaajuisesti paljon kohua. Ribeiro kertoi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa todettiin, että väkivaltaiset sanoitukset voivat edesauttaa aggressiivisen persoonallisuuden kehittymistä. Juttu kuitenkin muistutti, että toistaiseksi ei ole olemassa pitäviä todisteita musiikin vaikutuksesta käytökseen. Se siteerasi psykoanalyytikko Carlos Amaralia ja muistutti, että väkivaltaiset sanoitukset vaikuttavat sellaisen ihmisen käytökseen, jolla on jo vakavia psykologisia ongelmia.
Ribeiro kertoi, että Columbinen koulusurmasta lähtien maailmassa on reagoitu voimakkaasti aggressiivista musiikkia kohtaan. Hän myönsi, että nuoret ovat vaikutusaltis yleisö, mutta totesi juttunsa lopussa "Mas influência não é sinónimo de inspiração. E muito menos de crime." Vapaasti käännettynä Ribeiro muistutti, että vaikutteiden ottaminen ja rikokseen ryhtyminen ovat kaksi eri asiaa.
Ranskalainen media on uutisoinut näyttävästi Jokelan koulusurmista. Tuusulan tapahtumat olivat pääuutisaihe Ranskan televisiokanavien ilta-uutisissa 7. marraskuuta. Myös kaikki merkittävimmät päivälehdet ovat kirjoittaneet Jokelan verilöylystä. Monissa lehdissä on pohdittu, mikseivät avuntarpeessa olevan hätähuudot kantaudu niiden korviin, jotka voisivat auttaa. Ranskalaislehdistö on todennut Jokelan kaltaisten tapausten olevan perinteisesti marginaalisia Suomessa. Syitä tapahtuneeseen on etsitty niin suomalaisesta koulujärjestelmästä, amerikkalaisista kouluväkivaltaisuuksista kuin Suomen aselainsäädännöstäkin. Myös suomalaislehtien uutisointi Jokelan tapahtumista on herättänyt huomiota ranskalaisessa lehdistössä.
Ranskalainen media on uutisoinut näyttävästi Jokelan koulusurmista. Tuusulan tapahtumat olivat pääuutisaihe Ranskan televisiokanavien ilta-uutisissa 7. marraskuuta. Myös kaikki merkittävimmät päivälehdet ovat kirjoittaneet Jokelan verilöylystä. Niin 8. marraskuuta päivätyt Le monde, Le Figaro, La Libération kuin Les Echoskin sisälsivät asiaan liittyvät artikkelit. Uutisointi on keskittynyt Jokelan tapahtumien kuvaukseen. Tapahtumien analysointi on ranskalaislehdistössä jäänyt toistaiseksi vähemmälle. Monessa lehdessä on kuitenkin pohdittu sitä, mikseivät avuntarpeessa olevan hätähuudot kantaudu niiden korviin, jotka voisivat auttaa.
Useat lehdet ovat maininneet tapahtumien aiheuttaneen sokkitilan Suomessa, missä kouluväkivaltaisuudet ovat harvinaisia. Ranskalaislehdistö on todennut Jokelan kaltaisten tapausten olevan perinteisesti marginaalisia Suomessa. Niin La Libération kuin Le Figarokin nostivat esiin vuoden 2002 tapahtumat, jolloin 19-vuotiaan pojan ostoskeskuksessa räjäyttämä pommi aiheutti seitsemän ihmisen kuoleman. Niin Le Figaro, La Libération kuin Elsassissa ilmestyvä Derniers nouvelles d'Alsace -lehtikin mainitsivat myös 14-vuotiaan koululaisen vuonna 1989 tekemät surmat toisena esimerkkinä Jokelan tapahtumia edeltävistä väkivaltaisuuksista Suomessa.
Le Monde kirjoitti tapahtumien järkyttäneen syvästi suomalaisia ja siteerasi pääministeri Matti Vanhasen sanoja "suuresta tragediasta". La Libération lainasi niin ikään pääministeriä toteamalla teon jättäneen "syvän haavan " suomalaiseen yhteiskuntaan. Lehti totesi suomalaisten lehtien pääkirjoitusten luonnehtineen verilöylyä "suomalaisen koulujärjestelmän historian pahimmaksi tragediaksi" ja todenneen samalla, ettei Suomi ole enää "suojassa" tämän tyyppisiltä tapahtumilta. Le Figaro kirjoitti eduskunnan keskeyttäneen poikkeuksellisesti täysistuntonsa ja koko maan suruliputtaneen.
Ranskalaislehdistö etsi syitä tapahtuneeseen suomalaisesta koulujärjestelmästä, amerikkalaisista kouluväkivaltaisuuksista sekä Suomen aseenkantojärjestelmästä. "Onko syynä yhtenä maailman parhaimpana markkinoitu suomalainen koulujärjestelmä" vai "Columbinen ja Virginia Techin verilöylyjen jäljittely", La Libération -lehti kysyi 9. marraskuuta. Myös suomalainen ampuma-aselainsäädäntö sai artikkelissa huomiota.
8. marraskuuta ilmestynyt Libération mainitsi Suomen olevan väkivaltarikollisuutta mittaavien tilastojen häntäpäässä, mutta jopa 3. sijalla tilastoissa, jotka mittaavat ampuma-aseiden lukumäärää asukaslukua kohden. Seuraavana päivänä lehti mainitsi aseenkantolupia myönnettävän Suomessa jokaiselle yli 15-vuotiaalle, kunhan vain henkilö kuuluu asekerhoon tai hänellä on metsästyslupa. Lehti mainitsi Suomen anoneen poikkeusta komission suunnitteilla olevaan alaikäisten aseenkannon kieltävään direktiiviin sillä perusteella, että metsästys on Suomessa tärkeä harrastus nuorille. Libération oli haastatellut tarkastaja Janne Olof Nyholmia, jonka mukaan "Suomi on suuri metsien peittämä maa, jossa suomalaiset metsästävät". Nyholm kuitenkin totesi lehdelle, ettei "ampuma-aseiden lukumäärällä ja rikollisuuden määrällä ole kuitenkaan mitään yhtymäkohtaa". Lehti myös mainitsi Suomen sisäministeriön 8. marraskuuta antaman lausunnon, jonka mukaan "ampuma-aseiden hankinta on tarkkaan kontrolloitua Suomessa". Lehti kuitenkin ilmoitti pääministeri Matti Vanhasen todenneen Jokelan tapahtumien pakostakin vaikuttavan suomalaisten mielipiteisiin voimassa olevasta ampuma-aselainsäädännöstä.
Myös suomalaislehtien uutisointi Jokelan tapahtumista on herättänyt huomiota ranskalaisessa lehdistössä. Le Monde siteerasi moneen otteeseen Helsingin Sanomien pääkirjoitusta. Lehti mainitsi HS:n esiin nostamina syinä "voitokkaan individualismin" sekä "perheen hajoamisen". Le Monde totesi HS:n kysyvän: "Mihin suuntaan maamme on loppujen lopulta kulkemassa?" "Historiallisesti yhteisöllisyys oli Suomen vahvuus. Eri yhteisöt, kuten perhe, koulu, työ ja järjestöt olivat tärkeä osa suomaisten jokapäiväistä elämää. Tämä maailma on perinpohjaisesti muuttunut", Le Monde lainaa HS:a.
Le Monde myös otti esiin HS:n ajatukset internetistä perinteisten yhteisöjen hajoamisen seurauksena syntyneiden tyhjiöiden täyttäjänä. Le Monde mainitsi HS:n arvioineen ampujan internetiin jättämiä viestejä hätäviesteiksi, joihin kukaan ei vastannut. Le Monden kirjeenvaihtaja on myös lukenut Hufvudstadsbladetin pääkirjoitusta, jota lehti siteerasi kysymällä: "Ovatko ampujan tuntema viha ja nihilistinen paheksunta kanssaihmisiä ja ympäristöä kohtaan osoituksena yhteiskunnan arvopohjan vaihtumisesta? Myös Ilta-Sanomien arvio "suomalaisten keskinäisestä lähentymisestä reaktiona elämän rajallisuuden tajuamisen aiheuttamaan tunteeseen" on huomioitu artikkelissa.
Jokelan koulun surmia on käsitelty erittäin näkyvästi Ruotsin tiedotusvälineissä. Tapahtuma oli pääuutinen kaksi päivää ja hallitsi täysin uutisvirtaa. Moni toimitus lähetti oman toimittajan paikan päälle. Raportointi oli pääosin empaattista, ja Ruotsin medioissa samaistuttiin suomalaisiin – sama olisi voinut tapahtua Ruotsissa. Kriittikkiä on sen sijaan esitetty Suomen muita EU-maita vapaampaa aselupakäytäntöä vastaan. Kaikki ruotsalaiset ovat nyt tietoisia siitä, että Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa asukasta kohden.
Aftonbladetissa ja Expressenissä laajimmat artikkelit
Iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen ovat raportoineet tapahtuneesta laajimmin palstamillimetreissä mitattuna. Aftonbladetissa oli 10-sivuinen artikkeli ja Expressenissä 8-sivuinen 8. marraskuuta. Artikkeleissa käytiin tarkasti läpi tapahtumainkulku, Jokelan koululaisten ja opettajan kommentteja kerrottiin. Ampujan taustasta ja esimerkiksi YouTube-sivustolla olleesta videosta kerrottiin myös. Aftonbladetissa ampujan jättämä kirje oli käännetty kokonaisuudessaan, Expressenissä osittain. Molemmissa lehdissä oli runsaasti kuvia paikan päältä, ja tapahtumainkulkua oli Aftonbladetissa havainnollistettu koulun pohjapiirroksella.
Aftonbladetissa psykologin ensimmäinen kommentti oli, että samanlainen asia voisi yhtä hyvin tapahtua Ruotsissa. Hän kommentoi edelleen, että teko viittaa vahvasti aiempiin koulusurmiin USA:ssa ja totesi, että koulusurmien tekijät ovat tähän asti kaikki olleet poikia. Hänen mukaansa se johtuu siitä, että tytöt, joilla on samankaltaisia ongelmia, muuttuvat itsetuhoisiksi. Expressenin psykologi kommentoi, että tekijä haluaa tekonsa elävän edelleen internetissä, ikään kuin jäävän historiaan.
Aftonbladetin kolumnissa tapahtunutta kommentoitiin käsittämättömäksi, sillä tällaistahan ei pitäisi tapahtua Ruotsin naapurimaassa, ihan lähellä, samankaltaisten ihmisten keskuudessa kuin perusruotsalaiset. Kolumnissa kerrotaan ampujan taustasta ja siitä, kuinka hän koulukavereiden kertoman mukaan oli muuttunut vuosien mittaan. Siitä huolimatta hän sai, niin käsittämätöntä kuin se onkin, aseenkantoluvan, kommentoi Aftonbladetin kolumnisti. Miksi kukaan ei reagoinut, kolumnisti jatkoi ja siirtyi miettimään teon syitä,
Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet
Sekä DN että SvD uutisoivat Jokelan tapahtumista etusivulla 8. ja 9. marraskuuta. Uutisoinnin lisäksi molemmissa julkaisuissa pohdittiin, voisiko samankaltainen tragedia tapahtua Ruotsissa.
Dagens Nyheterissä kirjoitettiin otsikon mukaisesti Ruotsin valmiudesta kouluammuskeluihin. Koko Ruotsissa on valmistauduttu kouluammuskeluihin ulkomaisten tapahtumien perusteella jo aikaisemmin. Ennaltaehkäisevä työ, kriisinhallinta ja akuutit tilanteet on otettu huomioon valmistautumisessa. Artikkelin loppuun todettiin kuitenkin, että tietyissä tapauksissa ei pystytä käyttämään järjestelmällistä puolustustaktiikkaa.
Svenska Dagbladetin artikkelissa kerrottiin psykologin lausunnosta, minkä mukaan samankaltainen tragedia voisi yhtä hyvin tapahtua Ruotsissa. Artikkelissa kerrottiin edelleen, että Ruotsissa aseen hankkiminen on vaikeampaa kuin Suomessa, minkä takia tuhoisiin tekoihin taipuvaiset yksilöt eivät pääse niin helposti aiheuttamaan murhenäytelmiä. Artikkelissa haastatellun psykologin mukaan sellaisia henkilöitä löytyy myös Ruotsista. Artikkelissa oli haastateltu myös kriminologia, jonka mukaan on epätodennäköistä, että kouluammuskelu tapahtuisi Ruotsissa. Hän sanoi kuitenkin, että mahdollisuutta ei pidä sulkea pois. Hän kertoi epätodennäköisyyden johtuvan siitä, että asetta on vaikea hankkia Ruotsissa. Lopussa kerrottiin Ruotsin koulusta, joka ottaa välittömästi yhteyttä vanhempiin, sosiaaliviranomaisiin tai poliisiin, jos oppilaan havaitaan käyttäytyvän väkivaltaisesti tai tuhoisasti. Artikkelissa haastateltu Ruotsin koululaitoksen pääasianajaja kertoi, että maassa tehdään koko ajan töitä tällaisten tapausten ehkäisemiseksi. Hän myönsi kuitenkin, että Suomessa tapahtuneen kouluammuskelun kaltaiset tapahtumat tuntuvat lähes mahdottomilta ennaltaehkäistä.
DN ja SvD uutisoivat myös Suomen aselupakäytännöstä
Dagens Nyheterin otsikon mukaan Jokelan asukkaat puolustavat Suomen aselupakäytäntöä. Artikkelissa kerrottiin, että Suomi on ainoa maa EU:ssa, jossa aseenkantoluvan voi saada jo 15-vuotiaana ja että Suomessa on eniten aseita asukasta kohden koko EU-alueella. Maailmassa vain Yhdysvalloissa ja Jemenissä on enemmän aseita asukasta kohden. DN:n toimittaja oli myös jututtanut Jokelan aseliikkeen edustajaa, joka sanoi, että Suomen aselupakäytäntö on tarpeeksi tiukka, koska alaikäisellä täytyy olla täysi-ikäinen mukana asetta käytettäessä. Artikkelissa selvennettiin, että 15-vuotias aseenkantoluvan haltija voi käyttää mitä tahansa asetta, jopa sotilaallista rynnäkkökivääriä. Jokelan aseliikkeen edustaja on artikkelin lainauksen mukaan sanonut, että mikään aselupakäytäntö ei voi estää nuorta miestä, jolla päässä menee jotain vikaan.
Dagens Nyheterin artikkelissa vedettiin: Suomi on machomaa, missä aseet ovat osa miehisyyttä, erityisesti haja-asutusalueilla. Päätelmä on ilmeisesti tehty Jokelassa haastatellun naishenkilön kommentin perusteella. Hän on sanonut, että Suomen historiaan kuuluvat monet sodat ja paljon aseita, mutta nykyisten tiukkojen rajoitusten vuoksi kuka tahansa ei saa asetta.
Artikkelissa kerrottiin edelleen, että kansainvälisessä mediassa on huomattu muita EU-maita alhaisempi ikäraja aseenkantoluvalle ja että monissa maissa on kerrottu Suomessa olevan rajaton määrä aseita. Hallitusneuvos Jouni Laihon ja EU-parlamentaarikko Lasse Lehtisen aselupakäytäntöä puolustavia kommentteja oli myös otettu artikkeliin mukaan.
Svenska Dagbladetin aselupakäytäntöä käsittelevän artikkelin johdannossa kerrottiin, että tunninmittainen vierailu ampumaradalla riitti siihen, että murhaaja sai aseluvan. SvD oli haastatellut Helsinki Shooting Clubin tiedotusvastaavaa, joka artikkelin mukaan on sitä mieltä, että poliisin olisi pitänyt olla tarkempi. Hän korosti, että ampumakerho ei ole tehnyt mitään väärää. Artikkelissa kerrottiin edelleen tilastoista, eli Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa asukasta kohden (56 asetta / 100 asukasta), ja Ruotsi on tilastossa kahdeksas (31 asetta / 100 asukasta). Suomen pitkästä metsästys- ja urheiluammuntaperinteestä kerrottiin, sekä siitä, että jo 15-vuotias voi saada aseenkantoluvan. Artikkeli päättyi toteamukseen, että nykyinen aselupakäytäntö asetetaan kyseenalaiseksi Suomessa.
Maakunta- ja ilmaisjakelulehdet
Maakuntalehti Upsala Nya Tidning kertoi kouluammuskelusta vajaan aukeaman verran. Tapahtumainkulun lisäksi mainittiin, että Suomessa jo 15-vuotias voi saada aseenkantoluvan. Riskistä samankaltaisten tapausten tapahtumiselle jatkossa kerrotaan lyhyessä erillisessä artikkelissa.
Maakuntalehti Göteborgs-Postenissa tapahtuma oli myös päässyt etusivulle, ja siitä oli uutisoitu aukeaman verran. Aukeamalla kerrottiin Suomen aselupakäytännöstä ja vertailtiin Yhdysvaltoja ja Suomea. Molemmissa maissa on artikkelin mukaan nuorten aselupien puolestapuhujia sekä niitä, jotka kieltävät, että niin sanottu viihdeväkivalta lisäisi väkivaltaa nuorten keskuudessa. Artikkelin kirjoittaja oli myös huomioinut, että ampuja on ottanut mallia Yhdysvaltain tapahtumista YouTube-julkaisua myöten. Artikkeli päättyi toteamukseen, että Yhdysvaltojen lisäksi myös suomalaisessa yhteiskunnassa väitellään nyt aselaista, viihdeväkivallasta ja ampumisdraamoista.
Maakuntalehti Sydsvenskan niin ikään uutisoi asiasta etusivulla ja lehden sisäsivuilla aukeaman verran. Tapahtumien kerronnan lisäksi aukeamalla oli TT:n artikkeli Jerzy Sarneckin kommentista, jonka mukaan on olemassa riski, että tuhoisuuteen taipuvaiset henkilöt saattavat saada innoitusta tapahtuneesta. Lisäksi aukeamalla kerrottiin erillisessä artikkelissa ampujan YouTube-videosta.
Ilmaisjakelulehti City Stockholm uutisoi Jokelan tapahtumista kahden sivun verran. Artikkelissa kerrottiin, että Suomessa aseet sallitaan myös nuorille, ja kerrottiin faktat. Kantaa aselupakäytäntöön artikkelissa ei otettu. Tapahtunutta kommentoitiin surulliseksi ja kerrottiin, että tuntuu siltä kuin tämä olisi tapahtunut Tuusulan ystävyyskaupungissa Sollentunassa
Ilmaisjakelulehti Metrossa oli 2-sivuinen uutinen, jossa ei otettu kantaa, vaan kerrottiin pelkät faktat ja Jokelan koululaisten kommentteja. Virginia Techin tapahtumista tosin muistutettiin.
Ilmaisujakelulehti Punkt SE Stockholm kertoi tapahtuneesta 2-sivuisessa artikkelissa. Ohessa oli pieni artikkeli huomiota herättävällä otsikolla: Suomen tappelu avokätisen aselain puolesta. Itse artikkelissa kerrottiin kuitenkin vain faktat Suomen aselupakäytännöstä. Lopuksi lainattiin kriminologian professori Jerzy Sarneckia: aina olemassa joku, joka samaistuu tällaiseen.
Tv-lähetykset Jokelan tapahtumista
Jokelan surmat hallitsivat myös Ruotsin tv-uutislähetyksiä sekä keskiviikkona 7. marraskuuta että torstaina. SVT:n Rapportin lähetyksissä käytettiin Suomen avustajan Hasse Svensin raportteja. Hän oli haastatellut ihmisiä paikan päällä Jokelassa. Raportointi oli laaja ja seikkaperäinen. SVT:n Aktuellt-ohjelma oli lähettänyt oman toimittajan Sara Bullin Tukholmasta Tuusulaan. Hän mainitsi jo keskiviikkona, että Suomen aselait ovat hyvin liberaalit, koska 15-vuotiaat voivat saada aseenkantoluvan. Suomi on EU:ssa lobannut sen puolesta, ettei uusi asedirektiivi kieltäisi Suomelta tätä.
Ruotsin katsotuimmassa uutislähetyksessä Rapportissa mainittiin myös, että Suomessa on kolmanneksi eniten aseita per henkilö koko maailmassa Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Aktuellt-lähetys oli 8. marraskuuta haastatellut kahta koulutyttöä, jotka hyvin koskettavasti ja seikkaperäisesti kertoivat surmapäivästä. Tämän reportaasin jälkeen lähetettiin uutisraportti, jossa moni ruotsalainen asiantuntija vakuutti, että sama tragedia voisi tapahtua Ruotsissakin.
Kaupallinen TV4 käytti enimmäkseen Suomen MTV3:n materiaalia, mutta lähetti myös oman toimittajansa Suomeen, joka stand up -tyyliin kertoi Jokelan tunnelmista.
Radion raportointi
Sveriges Radiolla on oma kirjeenvaihtaja Christer Fridén Helsingissä. Hän raportoi laajasti jokaisessa uutislähetyksessä Ekotissa. Sen lisäksi nuorisokanava P3 lähetti oman toimittajansa Gustav Edmanin Jokelaan. Ensin keskityttiin suruun, järkytykseen ja kriisinhoitoon. Seuraavana päivänä radiouutiset otti surun lisäksi esille Suomen runsaat aseet. Todettiin, että Suomessa on 1,6 miljoonaa laillista käsiasetta. Suomen lääkäreitä vertailtiin myös Ruotsin lääkäreihin, jotka joutuvat kertomaan poliisille, jos he epäilevät mielenterveysongelmia potilaissaan. Suomen lääkärit eivät halua tätä järjestelmää, Ekotissa todettiin.
Sveriges Radion P1 ajankohtaisohjelmassa Studio Ett:issä haastateltiin Suomen Kotimaa-lehden päätoimittajaa Olav S. Meliniä. Hän kertoi, ettei Suomessa ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota koululaisten henkiseen hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Enemmän on painotettu koululaisten oppimista. Melin siteerasi myös englantilaista The Times -lehteä, jonka mukaan tämä draama on tyypillistä Suomelle, korkeine itsemurhatilastoineen. Times-lehden mukaan Suomi on yhteiskunta, jossa tekniset välineet ovat korvanneet ihmiskontakteja. Melin oli osittain samaa mieltä analyysista, mutta sanoi, ettei se ole tyypillistä vain Suomelle vaan myös muille yhteiskunnille.
Studio Ett haastatteli myös Finlands Svenska Skolungdomsförbundetin pääsihteeriä Malou Zilliacusta. Hänkin kiinnitti huomiota siihen, että terveydenhoito vaihtelee paljon koulusta toiseen, koska kunnat saavat itse päättää, minkä verran panostetaan koulupsykologeihin ja -kuraattoreihin.
Ohjelmassa haastateltiin myös ruotsalaisia lukiolaisia Värmdön kunnassa Tukholman ulkopuolella. Heidän mukaansa mitään vastaava ei voisi tapahtua Ruotsissa. Sen sijaan Bromman lukion rehtori oli eri mieltä. Hänen koulussaan tapahtui murha seitsemän vuotta sitten, ja hänen mukaansa vastaavanlainen tragedia kuin Jokelassa voisi tapahtua myös Ruotsisa.
Tiedotusvälineissä otettiin lähes poikkeuksetta esiin ampumavälikohtauksen erityinen järkyttävyys Pisa-tutkimuksen huippumaalle, mutta: "Edes maailman paras koulu ei ole suoja hulluja vastaan", kuten todettiin eräässä saksalaisessa lehdessä. Kouluammunta nähtiin siis ensisijaisesti globaalina ilmiönä; tämä olisi voinut tapahtua missä maassa tahansa. Suhtautuminen Suomea kohtaan oli enimmäkseen myötätuntoista. Kriittistä kirjoittamista on myös ollut, jolloin pääpaino on Suomen löyhäksi kuvatussa aselainsäädännössä. Samoin on korostettu nuorisopsykologian puutteellisia voimavaroja Suomessa.
Viikonlopun lehdissä analysoitiin Jokelan tapahtumia ja vedettiin niistä laajempia yhteyksiä, kaikkien faktojen ollessa jo tiedossa. Berliner Zeitung julkaisi 10. marraskuuta kokosivuisen artikkelin, jossa Jokelan tapahtumien kautta käsiteltiin tämän ajan yleisilmiötä, itsensä julkaisemista internetissä. Internet antaa mahdollisuuden suojautua anonymiteetin taakse, mutta yhä useammat korostavat siellä itseään - kiinnijäämisen uhallakin. Sensuurittomassa internetissä jokaiselle fantasialle ja näiden muodostamille yhteisöille on tilaa, mutta fantasia voi hetkessä muuttua todellisuudeksi, kuten Jokelassa nähtiin. Painopiste analyysissä siirtyi pois Suomesta erityistapauksena ja siirtyi yleisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Saksan luetuin ja arvostetuin nettilehti Spiegel Online kertoi YouTubessa olleen varoituksen ampujasta jo heinäkuussa, mutta kukaan ei ollut ottanut sitä vakavasti. Jokelan ampuja oli ollut myös runsaasti yhteydessä yhdysvaltalaiseen Dillon Cosseyhin, joka kuukausi sitten vangittiin vanhaa kouluaan vastaan suunnatun iskun suunnittelemisesta. Hänen sähköposteistaan ja nettiyhteisökontakteistaan olisi löytynyt runsaasti viitteitä suomalaiseen tekijään. Tämä kritiikki suuntasi siis ensisijaisesti Yhdysvaltoihin, kuten Die Tageszeitungin samansuuntainen kritiikki.
Die Tageszeitung viittasi myös lyhyesti kirjastolaitokseen ja tekijän ideologian kumpuamiseen suomalaiselta ajattelijalta Pentti Linkolalta. Viikkolehti Der Spiegel kuitenkin korosti 12. marraskuuta ilmestyneessä numerossaan pienessä jutussa Hitlerin ja Nietzschen vaikutusta suomalaisten vaikutteiden sijaan. Lehti kehui Suomen koulujärjestelmän esimerkillisyyttä ja lukion käyvien nuorten suurta osuutta, samoin kuin opettajien ja oppilaiden hyviä suhteita Suomessa. Nämä hienot tilastot kuitenkin synkistyvät, kun aletaan puhua Suomen aselainsäädännöstä: "Aseenkantoluvan saa helpommin kuin ajokortin", kritisoivat ekspertit Der Spiegelin mukaan. Aseen voi saada jo 15-vuotiaana, mutta Jokelan tapahtumien jälkeen tämä tulee muuttumaan. "Jatkossa täytyy aseenkantajan euroopanlaajuisesti olla vähintään 18-vuotias - kuten Jokelan ampuja." Ratkaisu ei ole siis yksin aselaissa. Monet päivälehdet kommentoivat lyhyesti uusia, pelotteluiksi osoittautuneita nettiuhkauksia.
Jo perjantain 9. marraskuuta lehdissä tapahtumaa analysoitiin syvällisemmin, mutta esimerkiksi arvostetussa Frankfurter Algemeine Zeitungissa ei tapahtumasta kuitenkaan enää ensimmäisen päivän maininnan jälkeen kirjoitettu lainkaan. Vaikkei Suomen koulujärjestelmään ja sen hyvään maineeseen kovin kielteisesti suhtauduttukaan, kommentoitiin suurimmassa osassa lehdistä kuitenkin tapahtuman erityistä järkyttävyyttä juuri Pisa-tutkimusten huippumaalle. Konservatiivisessa Die Weltissä kirjoitti suomalainen Johanna Nordling välikohtauksen heilauttaneen suomalaisten ja keskieurooppalaisten varmuutta Suomen koulujärjestelmän esikuvallisuudesta. Yleisesti Saksan lehdistö on kuitenkin ensisijaisesti suhtautunut tapahtumaan valitettavana globaalina, julkisuuden pönkittämänä ilmiönä, joka tällä kertaa sattui tapahtumaan Suomessa. Edes maailman paras koulu ei ole suoja hulluja vastaan, kirjoitettiin laajalevikkisessä liberaalissa Süddeutsche Zeitungissa.
Vasemmistolainen Die Tageszeitung ja Süddeutsche Zeitung kirjoittivat Suomen opetusministeriön juuri 7. marraskuuta julkaisemasta nuorisobarometrista, jonka mukaan suomalaiset koululaiset voivat hyvin ja uskovat tulevaisuuteen, minkä Jokelan koulun välikohtaus tietysti asettaa kyseenalaiseen valoon. Tageszeitung kertoi myös vuonna 2005 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan ikuisen Pisa-kärkimaan nuoriso on Skandinavian masentuneinta, painiskelee lyhennetyn lapsuuden ja aikuistumispaineiden kanssa ja kärsii huonoista suhteista vanhempiinsa. Berliiniläislehti Der Tagesspiegel ja Süddeutsche Zeitung myös siteerasivat Opetushallituksen pääjohtajaa Kirsi Lindroosia, joka kritisoi Suomea puutteellisesta nuorisopsykiatriasta. Myös kouluista puuttuu hänen mukaansa osaava henkilökunta, joka huolehtisi koulukiusaamisesta ja väkivallasta.
Eniten kritiikkiä lehdistössä kohtasi kuitenkin Suomen löyhäksi kuvattu aseenkantolaki, jonka mukaan jo viisitoistavuotias ampumaseuran jäsen voi laillisesti kantaa asetta. Suomi esitettiin voimakkaan metsästysperinteen ja suuren armeijan maana, jossa suhtautuminen aseisiin eroaa suuresti keskieurooppalaisesta. Süddeutsche Zeitungissa Suomen maaseutua kuvailtiin villieläinten hallitsemaksi, mistä johtuen siellä jo lapsille opetetaan aseenkäyttöä. Monessa lehdessä todettiin, että Suomessa on kolmanneksi eniten aseita henkilöä kohti, heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Der Tagesspiegelin mukaan yli puolella suomalaisista on omistusase. Pääministeri Matti Vanhasen kerrottiin aiemmin kieltäytyneen tiukentamasta lakia Suomen alhaisiin rikollisuustilastoihin vedoten, mutta nyt luonnollisesti ajavan lain uudelleenarviointia.
Süddeutsche Zeitung otti myös esiin skandinaavisen liberaalin sensuuripolitiikan, joka sallii Keski-Euroopassa kiellettyjen tai tehokkaasti rajoitettujen "tappopelien" lähes rajoittamattoman levityksen. Oletettiin Tuusulan tapahtumien tuovan muutosta tähän, samalla kun todettiin skandinaavisen mielipiteenvapauden pitkä perinne ja pelien ja väkivallan yhteyden todentamattomuus. Ainoana lehtenä se myös vertasi tapahtumaa Myyrmannin itsemurharäjäyttäjän toimintaan.
Muutamissa lehdissä kerrottiin Suomessa pohdittavan, olisiko tapahtumaa voitu estää. Lievää kritiikkiä suomalaisviranomaisten toimintaa kohtaa esitettiin viitteellisesti kahdessa lehdessä. Der Tagesspiegel muistutti, että video julkaistiin YouTubessa jo tekoa edeltävänä päivänä, samoin kuin että muitakin merkkejä oli jo ilmassa. Süddeutsche Zeitung haastatteli saksalaista poliisiviranomaista internetissä julkaistujen uhkien torjunnasta. Haastattelussa todettiin, että tällaisiin tarttuminen on mahdollista, joskin se vaatii suuria resursseja, samoin kuin että todennäköisyys väärästä hälytyksestä on suuri. Varman päälle toimimista korostettiin, ja esimerkiksi Jokelaa vastaavanlaisen uhkauksen tekijä oli otettu kiinni kesken oppitunnin, minkä jälkeen selvisi tämän vain laskeneen leikkiä.
Jokelan tapahtumat olivat suhteellisen näkyvästi esillä Saudi-Arabian uutisoinnissa. Suomalainen yhteiskunta esiintyi uutisissa rauhallisena Pohjoismaana, joka ei ole tottunut tämänkaltaiseen väkivaltaan. Tapahtunut liitettiin myös median ja populaarikulttuurin kielteisistä vaikutuksista nuoriin.
Jokelan tragedia oli suhteellisen näkyvästi esillä Saudi-Arabian uutisoinnissa - tärkeimmät sanomalehdet raportoivat aiheesta päivittäin 8.-10. marraskuuta. Uutisten aineisto pohjasi kansainvälisten uutistoimistojen tietoihin ja tapahtumista kerrottiin lähinnä katsauksenomaiseen tyyliin. Alussa uutisointi koski itse koulusurmia, mutta myöhemmin esille nousi faktaa muun muassa suuresta aseiden määrästa Suomessa sekä Suomen pyrkimyksestä nostaa aseenkantoluvan ikärajaa. Suomalainen yhteiskunta esiintyi uutisoinnissa rauhallisena Pohjoismaana, jossa ei ole totuttu tämänkaltaiseen väkivaltaan. Uutisoinnissa tuotiin selkeästi esille kansan sekä instituutioiden järkyttyneisyys tapahtuneesta.
Saudi Gazettessa liitettiin Suomen tapahtumat laajempaan keskusteluun median ja populaarikulttuurin kielteisistä vaikutuksista nuoriin perjantaina 9. marraskuuta ilmestyneessä pääkirjoituksessa. Kirjoituksessa nähtiin väkivaltaan turvautumisen olevan nuorten ainoa keino saada äänensä kuuluville median muodostamassa todellisuudessa. Kolumnin kritiikki ei kohdistunut erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan tai kulttuuriin, vaan siinä painotettiin usein amerikkalaisina nähtävien ongelmien olevan yleisiä ja laajalle levinneitä. Jokelan koulusurmat olivat pääkirjoituksessa lähinnä keskustelun herättäjän roolissa.
Jokelan koulusurmat saivat huomiota Singaporen kaikissa päämedioissa. Uutinen surmista esitettiin tv:ssä Channel 5:n Prime Time Morning -uutisissa ja myöhemmissä lähetyksissä sekä kaikissa merkittävissä sanomalehdissä. Uutiset olivat pääosin asiallisia kuvauksia tapahtumien kulusta. Niissä korostettiin tapahtuman sokeeraavuutta turvallisena pidetyssä Suomessa, mutta toisaalta paljon huomiota sai aseiden korkea määrä ja niiden helppo saatavuus, etenkin alaikäisille. Kuvat olivat joko Youtube-viestistä poimittuja kasvokuvia ampujasta tai Jokelan koululta otettuja kuvia oppilaiden evakuoinnista sekä poliiseista.
Singaporen päämediat kuvasivat tapahtumien kulkua asiallisesti. Uutisten sisältö seurasi pääosin Suomessa julkistettuja tietoja. Paikallisessa uutisraportoinnissa, muun muassa Singaporen päälehdessä The Straits Timesissa, kuvattiin tragedian yllättävyyttä turvallisena pidetyssä Suomessa, koulussa vallinnutta kaaosta ja koko maata koskettavaa surua, "kun surunvalittelut leviävät tekstiviestien välityksellä teknologiakeskeisessä Suomessa".
Paljon huomiota sai myös aseiden korkea määrä ja niiden helppo saatavuus Suomessa. Lähes kaikki mediat viittasivat geneveläisen Graduate Institute of International Studiesien tekemään tutkimukseen, jossa todetaan Suomessa olevan maailman kolmanneksi eniten aseita väkilukuun nähden. Aseiden suuri määrä korostui myös englanninkielisen aamu-tv:n The Prime Time Morningin lähetyksessä. Myös aseiden helppo saatavuus herätti huomiota, ja The Straits Timesissa eriteltiin tarkkaan aseenkantoluvan saamisen edellytykset. Sävyn voisi kuvailla olevan lievästi paheksuva, mutta asiallinen. Nuorten aseenkantolupien korkea määrä ja yleensäkin mahdollisuus, että yli 15-vuotias voi saada aseen, herätti paljon huomiota. Toisaalta todettiin, että aseiden korkeasta määrästä huolimatta ampumavälikohtauksia esiintyy vähän ja että suurin osa aseista on hankittu metsästystä varten, joka on suosittu harrastus. Jokelan tragedian todettiin kuitenkin pakottavan Suomen ottamaan uuden näkökulman aselainsäädäntöönsä.
Lehdissä julkaistiin suomalaisten kommentteja, jotka toisaalta syyttivät aseensaannin helppoutta osasyynä tragediaan ja toisaalta pitivät tapahtumaa riippumattomana aseiden saannista. Lehdistö viittasi myös EU:ssa käytyyn keskusteluun, pitäisikö alaikäisten mahdollisuus saada aseenkantolupa kieltää kokonaan ja kertoi Suomen olleen aloitetta vastaan metsästysharrastuksen suosion vuoksi. Jokelan tragedian kuitenkin oletettiin muuttavan Suomen kantaa kriittisemmäksi nuoria koskevan aselainsäädännön suhteen.
Suomalaisen lehdistön sanottiin korostavan 7.11.-päivämäärän historiallista merkitystä bolshevikkien vallankumouksen 90-vuotispäivänä, jonka Channel News Asia kirjoittaa olevan yksi Suomen historian traagisimmista tapahtumista. Joissakin nettiuutisissa korostettiin väkivallan silmittömyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ampuja kuvattiin usein koulukiusattuna radikaalina. Toisaalta koulussa olleiden oppilaiden kommentteja ja kuvauksia ampujasta julkaistiin monipuolisesti normaalista nuoresta miehestä radikaaliin erakkoon. Kuvaukset ja kommentit olivat pitkälti samoja kuin suomalaisessa mediassa. Kirjoituksissa myös mainittiin Yhdysvalloissa tapahtuneen Oklahoman kouluammuskelun vaikuttaneen Jokelan ampumisiin. Myös ampujan ihailu Hitleriä, Stalinia ja Nietzscheä kohtaan mainittiin lähes jokaisessa artikkelissa.
Korkea painoarvo oli myös ampujan Youtube-videolla ja kirjoituksilla, joita siteerattiin paljon mmuun muassa kiinankielisissä Zaobao ja ShinMin Daily News -sanomalehdissä. Muun muassa englanninkielinen The New Paper perusti lyhyen juttunsa yksinomaan Youtube-näkökulmaan. Youtube-videon saama laaja huomio ja korkeat katsojaluvut mainittiin lähes kaikissa medioissa. Youtuben ja internetin rooli väkivaltaisten viestien ja kuvien kontrolloimattoman levittämisen suhteen herätti keskustelua yleiselläkin tasolla.
Jokelan koulukeskuksen tapahtumat olivat slovakialaismediassa laajasti esillä Suomen yleiseen medianäkyvyyten Slovakiassa nähden. Slovakian televisio STV 1 uutisoi tapauksesta lyhyesti 7. marraskuuta iltauutisissa, ja 8.-10. marraskuuta tapausta käsittelivät ainakin TV Markíza sekä uutiskanava TA3, jonka uutisväläykset toistuvat päivän mittaan useita kertoja. Lauantain iltauutisissa STV1 väläytti otteen ministeri Anne Holmlundin lausunnosta, jonka mukaan Suomen aselakia tullaan muuttamaan nostamalla ikäraja 18:aan. Kanava uutisoi samassa yhteydessä myös Ruotsin tapahtumista.
Jokelan koulusurmat olivat etusivun uutinen Pravdassa sekä Hospodárske novinyssa. Myös kolmas merkittävä päivälehti SME sekä maan suurilvevikkisin (ilta)päivälehti Nový Čas uutisoivat tapauksesta useampaan otteeseen. Sanomalehtien lähteenä oli useimmiten Slovakian tietotoimisto TASR. Myös viikkolehti Týždeň kuvasi 12. marraskuuta "suomalaista verilöylyä" lyhyesti "Tapahtunutta"-sivuillaan.
Sekä sähköinen että painettu media mainitsivat aseenkantolupien suuren määrän, luvan saannin helppouden ja alhaisen ikärajan Suomessa. Pravda selvitti myös taustaa viitaten muun muassa metsästysharrastukseen.
Jokelan koulusurmia on käsitelty Slovenian mediassa tapahtumapäivänä sekä seuraavina päivinä faktapohjalta, ja uutisoinnissa on tukeuduttu lähinnä kansainvälisten uutistoimistojen materiaaliin.
Television molemmat pääkanavat Slo1 ja Pop tv käsittelivät koulusurmia pääuutislähetyksissään sekä tapahtumapäivänä että seuraavana päivänä. Koulusurmat eivät kuitenkaan olleet uutisten pääaiheena. Kaikki Slovenian suurimmat sanomalehdet käsittelivät koulusurmia artikkeleissaan, tosin ne eivät olleet lehtien pääaiheina.
Jokelan koulusurmat olivat esillä Sveitsin saksankielisessä lehdistössä laajasti ja usean päivän ajan. Kahdessa valtalehdessä viitattiin elokuiseen geneveläistutkimukseen, jonka mukaan yli puolella suomalaisista on käsiase. Laajalevikkisen Tages-Anzeigerin kahdessa jutussa kuvattiin Suomea väkivaltaiseksi maaksi, joka ei ole kohdannut menneisyyden traumojaan.
Koulusurmat olivat tapahtumapäivää seuraavan päivänä 8. marraskuuta sekä ilmaisjakelulehtien että niin kutsutun bulevardilehti Blickin etusivulla, jälkimmäisessä myös lööppinä sekä kolmen sivun mittaisena juttuna. Kuvina kaikissa oli aseella kameraa kohti osoittava ampuja. Jutuissa selostettiin teon suunnitelmallisuutta, surmaajan taustoja sekä kerrattiin aiempia vastaavia tapauksia. Asialehdissä tapahtumista kertovat jutut olivat noin neljännespalstan kokoisia. Kaikissa sivuttiin tekijän YouTube-videoita sekä sitä, että tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Samaten kerrottiin Suomen olevan järkyttynyt. Uutinen oli kaikissa päivälehdissä.
Perjantaina jutut olivat jo analyyttisempia ja niitä oli edelleen paljon, joskaan ei kaikissa lehdissä kuten edellisenä päivänä. Ilmaisjakelulehdessä 20 Minuten oli edelleen etusivun juttu asiasta. Näkökulmana oli vastaavan tragedian estäminen Sveitsissä. Asialehtien jutuissa painopiste oli Suomen surupäivän vietossa, kuvina kynttilämeri Tuusulan koulukeskusta vasten. Jutuissa viitattiin Suomen hyvään menestykseen Pisa-tutkimuksissa ja kuvailtiin järkytystä, joka ravistelee rauhallista Suomea.
Uutena elementtinä jutuissa oli Suomen "liberaali aselainsäädäntö" sekä nuorisopsykiatriaan kohdistuneet säästötoimet. Bund sekä NZZ viittasivat jutuissaan geneveläisen tutkimuslaitoksen HEI:n elokuussa julkistamaan tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa on maailman kolmanneksi eniten käsiaseita USA:n ja Jemenin jälkeen. "Noin 56 prosentilla suomalaisista on käsiase", kerrottiin molemmissa lehdissä.
Tages-Anzeigerin puolen sivun jutussa toimittaja Bruno Kaufmann kirjoitti Jokelan tapahtumien järkytyksen nostavan Suomessa esiin "muistot synkistä ajoista". Tällä tarkoitetaan kansalaissodan julmuuksia "Euroopan ensimmäisine joukkohautoineen". Kaufmannin analyysin mukaan kansalaissodasta jäi Suomelle vaiettu trauma, jota toinen maailmansota vahvisti. Nyt Kaufmannin mukaan tästä vaikenemisen perinteestä näyttäisi luovutun: hallitus ja opettajajärjestöt kun rohkaisivat heti torstaina kouluja ja perheitä keskustelemaan Jokelan tapahtumista.
Viikonlopun lehdissä oli pieniä juttuja pommiuhkauksista suomalaisissa kouluissa Jokelan tapahtumien jälkeen sekä NZZ:n sunnuntainumerossa puolen sivun juttu siitä, miten tragediaa on käsitelty Suomessa.
Maanantaina 12. marraskuuta asia oli vielä ilmaisjakelulehdissä pikkujuttuina. NZZ ja Tages-Anzeiger julkaisivat lisäksi vajaan puolen sivun jutut kumpikin. NZZ:ssa todettiin, että aseenkantoluvan ikärajaa tullaan Suomessa nostamaan 18 vuoteen. Samoin todettiin, että tällä haavaa Suomessa on 38 000 teini-ikäistä aseenkantoluvan haltijaa ja että vuonna 1990 tapahtui suomalaisessa koulussa edellinen "Amoklauf", jolloin kaksi ihmistä kuoli. Jutussa viitattiin myös Myyrmannin pommi-iskuun sekä selitettiin Suomen asennoitumista aseisiin luonnon läheisyydellä ja metsästysperinteellä. Jutussa siteerattiin suomalaisissa tiedotusvälineissä esitettyjä kommentteja tekijän yhteyksistä Pentti Linkolan ajatusmaailmaan sekä terveydenhuollon säästöistä.
Tages-Anzeigerissa oli jälleen Bruno Kaufmannin juttu. "Maa kohtaa oman väkivaltansa" on otsikkona. Jutussa on sama logiikka kuin saman kirjoittajan aiemmassa artikkelissa. "Suomalaiset tappavat toisiaan", sanotaan ingressissä. Väkivaltaiset traumat määrittävät maan historiaa. Tähän asti traumat ovat olleet tabuja, mutta nyt Jokelan tapahtumat näyttävät saaneen aikaan muutoksen tähän vaikenemisen perinteeseen. Jutussa puhuttiin jälleen suomalaisten julmuuksista kansalaissodassa, keskitysleireistä ja "lukuisista" joukkohaudoista. Suomessa, Kaufmann väittää, ei ole kohdattu 20. vuosisadan historiaa 1989 muutosten jälkeen kuten Sveitsissä. Sen sijaan armeija ja sotilaallinen ajattelu ovat maassa lähes esimodernilta vaikuttavassa arvossa. Tähän kuuluu vielä ampuma-aseiden vapaa saatavuus, kansallisen vapauden symbolina, 15 vuotta täyttäneille henkilöille.
Sveitsin ranskankielisen lehdistön uutisoinnin laajuus Jokelan koulusurmista vaihteli eri tyyppisten lehtien kesken. Sensaatiomaisempaan uutisointiin taipuvat lehdet nostivat tapahtuman etusivun uutiseksi, kun taas asiapainotteisten sanomalehtien artikkelit tragediasta olivat hillitympiä ja melko lyhyitä keskitason uutisia.
Uutisoinnissa keskityttiin pääasiassa tapahtumien kulkuun sekä ampujan internetin kautta esittämiin uskomuksiin, jotka toimivat välikohtauksen taustamotiiveina. Kaikessa uutisoinnissa korostettiin, kuinka harvinaisia vastaavat suuren luokan väkivaltaisuudet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka syvästi tapahtuma tästä johtuen on järkyttänyt koko maata. Tapahtumaa verrattiin poikkeuksetta Yhdysvalloissa tapahtuineisiin vastaaviin koulusurmiin.
Sveitsin johtava ranskankielinen sanomalehti Le Temps nosti ainoana esille Suomen korkean käsiaseiden lukumäärän, mutta korosti samalla, että tuliaseväkivalta on Suomessa erittäin harvinaista. Le Temps mainitsi myös kouluväkivallan harvinaisuuden Suomessa, jonka koulutusjärjestelmä on maailman huippuluokkaa.
Syyriassa Jokelan koulusurmasta uutisoitiin paikallisessa ja alueellissessa mediassa heti tapahtumaa seuranneena päivänä uutistoimistojen raporttien pohjalta. Myös itsenäisessä, Lontoossa julkaistavassa Al-Hayatissa julkaistiin uutinen kansainvälisten uutistoimistojen raportteihin perustuva uutinen.
Syyriassa valtiolliset arabiankieliset lehdet ja englanninkielinen sanomalehti julkaisivat pienen artikkelin heti seuraavana päivänä, samoin Libanonin L'Orient le Jour. Artikkeleissa mainittiin muun muassa Suomen suhteellisen suuri asetiheys ja toisaalta vakavan kouluväkivallan vähyys. Myös valtion televisiouutiset noteerasivat tapauksen lyhyesti.
Tapahtumaa sinänsä, yhteiskuntaa tai internetin roolia ei analysoitu enempää.
Jokelan koulusurma sai näkyvyyttä myös Tansanian mediassa. Aiheesta raportoitiin yhtenä ulkomaanuutisena jo tapahtumailtana televisiossa ja lehdistössä seuraavana päivänä. Raportointi ei analysoinut tarkemmin tapahtuman taustoja, suomalaista yhteiskuntaa tai instituutioita.
Jokelan koulusurma mainittiin jo keskiviikkoiltana paikallisen televisiokanavan ITV:n iltauutisissa, mutta raportti, jonka kuvat muistuttivat hyvin paljon CNN:n kuvamateriaalia, puhui "tuntemattomasta ampujasta, joka oli mennyt kouluun ja aloittanut ampumisen". Uutinen oli hyvin lyhyt ja sijoitettu keskelle muita päivän ulkomaanuutisia. Merkittävimmät englanninkieliset päivälehdet, kuten The Citizen, THISDAY ja Daily News, raportoivat Jokelan koulusurmasta yhtenä ulkomaanuutisena perjantaina 9. marraskuuta. Koska tapahtumat sattuivat myöhään iltapäivällä, ei uutinen ehtinyt edes sähkemuodossa torstain lehtiin.
Tapahtuma ei saanut kovin suurta julkisuutta eikä mediassa ole esiintynyt analyysia ampumasurman motiiveista tai suomalaisesta yhteiskunnasta. Etusivun otsikoihin uutinen ei yltänyt, eikä siitä julkaistu kuvallisia artikkeleita. Uutiset olivat lyhyehköjä. The Citizen -lehti raportoi tapahtumasta news in brief -kohdassa ulkomaan uutisten sivun yläosassa, jossa artikkeleiden pituus ei ylitä sataa sanaa. THISDAY -lehden artikkeli oli pituudeltaan sivun ulkomaanuutisista pisin, mutta ilman kuvaa. Artikkelin sisältö mukaili pitkälti esimerkiksi Reutersin tuottamaa artikkelia, joka sisälsi kaikki tapahtumaan liittyvät tiedot, ilman tarkempaa analysointia. Daily Newsissä julkaistu yli 400 sanaa pitkä artikkeli oli sijoitettu sivun pääuutisen alapuolelle. Artikkeli mainitsi alussa aseellisten henkirikoksien vähyydestä Suomesta ja lopussa Suomessa vallitsevasta korkeasta aseiden määrästä. Tässäkin artikkelissa vertauskohteena olivat muut Euroopan maat, samoin kuten kansainvälisten uutistoimistojen artikkeleissa.
Tansanian mediassa etenkin ulkomaan uutisten kohdalla juttujen taustoitus on usein puutteellista. Artikkelit ovat monesti suoria kopiota BBC:n tai Reutersin edellisen päivän uutisista, ja niihin liittyy harvoin syvällistä analyysia uutisen kohdemaan yhteiskunnasta tai instituutioista. Tämä pätee myös Jokelan koulusurman raportoinnissa.
Vaikka pian pidettävät parlamenttivaalit vievät suurimman huomion Tanskan mediassa, on Jokelan koulusurmista uutisoitu laajasti ja kaikki suurimmat tiedotusvälineet ovat lähettäneet paikalle reportterin. Ensimmäisen päivän tiedotteet vain kuvailivat tapahtumien kulkua, mutta perjantaina 9. marraskuuta lehdistä löytyi jo analyysia siitä, mihin toimenpiteisiin Tanskan tulisi ryhtyä estääkseen vastaavanlaisia tragedioita.
Päälehdet raportoivat 9. marraskuuta useiden sivujen mittaisilla artikkeleilla ampujan henkilöstä ja Jokelan tunnelmasta surmien jälkeisinä päivinä. Surmaajaa kuvailtiin koulukiusatuksi, mutta muuten melko tavalliseksi nuoreksi, joka oli kiinnostunut politiikasta ja aseista. Lehdet haastattelivat paikallisia asukkaita, mutta vain yksi analysoi teon motiivia: "Olot Suomessa ovat muuttuneet kovemmiksi ja kovemmiksi. (…) Kunpa yhteiskunta osaisi priorisoida aikaa koulupsykologeille. Kunpa viranomaiset eivät ahtaisi 450 oppilasta pieneen kouluun", siteerasi Politiken 'Joria'.
Kaikki tiedotusvälineet mainitsivat Suomen asepolitiikan, mutta lyhyesti ja sitä erityisesti analysoimatta. Esille tuli Reutersin uutinen aseiden määrästä, lupien myöntämisestä 15 vuotta täyttäneille ja pääministeri Matti Vanhasen lausunnosta, että Suomessa aselakia tullaan tapahtuneen johdosta tarkastelemaan uudelleen.
Sanomalehti Politiken kysyi, miten Tanskassa kyettäisiin estämään vastaavanlainen tragedia. Lehti haastatteli eri alojen asiantuntijoita, mutta lopullista vastausta ei löydy. Lukioiden opettajayhdistyksen Gymnasieskolernes Lærerforeningenin puheenjohtaja Gorm Leschly oli järkyttynyt, sillä Suomen opetukseen liittyvät arvot ja kulttuuri vastaavat Tanskan oloja. Hän uskoi opettajien kykenevän havaitsemaan poikkeavaa käytöstä, mutta heillä ei ole kuitenkaan ammattitaitoa toimia koulupsykologeina. Odensen Yliopistollisen sairaalan johtava psykologi Jørn Beckmann kritisoi sitä, että kukaan ei reagoinut ampujan videoihin YouTubessa, mutta ei kommentoinut, kenellä siitä voisi olla vastuu. Mogens Lauridsen Tanskan poliisista myönsi kyseessä olevan poliisin toimeenkuvaan kuuluva asia, mutta totesi tehtävän olevan melkein mahdoton. Hän peräänkuulutti netissä toimivien liikeyritysten moraalista vastuuta ja kehotti kansalaisia puuttumaan asiaan, jos huomaavat jonkun käyttäytyvän epänormaalisti. Kasvatusopillisten psykologien yhdistyksen Pædagogiske Psykologernes foreningenin puheenjohtaja Bjarne Nielsenin mielestä vanhemmilla ja opettajilla on erityinen vastuu tarkkailla vaaranmerkkejä. Myös sanomalehti Berlingske Tidende haastatteli kyseisiä asiantuntijoita.
Thaimaan kahdessa englanninkielisessä pääsanomalehdessä uutisoitiin perjantaina 9. marraskuuta Jokelan koulusurmista.
The Nation -lehdessä kerrottiin Suomen hallituksen asettaneen maanlaajuisen surupäivän tapahtuneen johdosta.
The Bangkok Post - lehdessä tapahtunutta käsiteltiin "Suomalaiset surevat ampumasurmien uhreja" -otsikon alla. Uutisen mukaan, ministeri Mauri Pekkarisen kommentteja lainaten, tapahtunut ampumakohtaus yleisesti rauhallisena tunnetussa Pohjoismaassa asettaisi harkitsemaan uudelleen Suomen kantaa EU:ssa käsiteltävän ampuma-asedirektiivin ikäsäännöksiin. Kerrottiin myös, että vaikkakin Suomessa on väkilukua kohden aseita kolmanneksi maailmassa, ovat ampumatapaukset harvinaisia.
Uutisessa mainittin, miten teknologiakehittyneessä Suomessa ihmiset lähettivät toisilleen tietoja muistotilaisuuksista myös kännyköiden kautta tekstiviesteillä.
Ampumakohtauksesta on uutisoitu myös useilla eri televisiokanavilla sekä radiossa.
Jokelan koulusurmista uutisoitiin laajasti. Paikalliset televisio- ja radiokanavat tiedottivat tapahtuneesta keskiviikosta 7. marraskuuta alkaen. Lisäksi Dnes, Právo ja Lidové Noviny, maan suurimmat sanomalehdet, julkaisivat jutut koulusurmista etusivuillaan torstaina 8. marraskuuta. Uutisointi on ollut edustuston havaintojen mukaan asiallista ja neutraalia.
Turkin kaikki suurimmat päivälehdet huomioivat Jokelan koulusurmat sisä- tai takasivun uutisina, ja ne jakautuivat kahdelle eri päivälle. Uutisointi oli asiallista ja keskittyi tapahtumien kuvailuun, suomalaisten kokemaan shokkiin ja suruun. Uutisissa ei esiintynyt arvioita tai mielipiteitä suomalaisesta yhteiskunnasta tai instituutioista. Suomen aselaista tai aseiden määrästä ei ollut mainintoja.
Jokelan koulusurmat ovat saaneet Ukrainan mediassa jonkin verran huomiota. Lähinnä tapaus on esiintynyt uutisena ilman sen syvällisempää analyysia tapauksen taustoista tai syistä. Osa jutuista perustui kansainvälisten uutistoimistojen materiaaliin, osa STT:n.
Televisiossa tapaus huomioitiin 7. marraskuuta useiden kanavien uutislähetyksissä. Eri verkkouutispalvelut huomioivat tapauksen lyhyin uutisjutuin. Myös YouTubessa julkaistut videot olivat nähtävissä. Korrespond.net -verkkopalvelussa uutisoitiin myöhemmin myös Maaningalla tapahtunut kouluun suunnattu uhkaus. Samaisen verkkopalvelun kansalaiskeskusteluosiossa tapauksesta syytettiin yhdysvaltalaisia esimerkkejä ja venäläisten tv-sarjojen väkivaltaisuutta.
Den-päivälehti uutisoi tapauksen 9. marraskuuta lyhyesti ja kiinnitti myös huomiota siihen, että surmatyöntekijä oli ilmoittanut aikeistaan aikaisemmin internetissä. Tapaus mainittiin myös ilmaisjakelulehti 15 Minutissa ja muutamassa muussa lehdessä. Fakty i Kommentarii -lehdessä todettiin lisäksi, että "Suomi on yksi EU:n viidestä maasta, jossa aseen kantaminen on virallisesti sallittua".
Unkarissa Jokelan koulukeskuksen tapahtumat olivat tapahtumapäivänä television pääuutislähetyksissä näkyvästi läsnä. Myös tärkeimmät lehdet raportoivat tragediasta. Unkarin päälehti Népszabadság kertoi tapahtumista internetsivuillaan melko pitkästi jo keskiviikkona 8. marraskuuta. Todettiin, että vastaavaa ei ole ennen Suomen kouluissa tapahtunut ja että väkivalta ylipäätään on Suomen koululaitoksessa harvinaista. Lukijoille välitettiin tarkkaa tietoa uhrien lukumäärästä ja tapahtumien kulusta. Kerrottiin myös, että Suomen hallitus kokoontui keskiviikkoiltana erityisistuntoon.
Perjantain Népszabadság keskittyi ampujan henkilöön ja pyrki esittämään joitain murhatekoja motivoineita tekijöitä. Tällaisina nostettiin esille tekijän vastaanottavaisuus radikaaleille aatteille ja äärimielipiteille, kokemus syrjinnästä sekä depressio, jota hoidettiin masennuslääkkeillä. Lehdessä kerrottiin myös, että ampuja oli saanut aseenkantoluvan vasta kuluvan vuoden lokakuussa.
Magyar Hírlap nosti esille ampujan äärimmäisyyksiin taipuvaisen persoonallisuuden lisäksi aseen. Kerrottiin, että Suomi on maailmassa kolmannella sijalla katsottaessa aseenomistajien lukumäärää. Haluttiin kuitenkin korostaa, että aseellinen väkivalta on harvinaista eikä vastaavaa väkivaltaa ole rauhanaikana Suomessa tapahtunut. Lehdessä todettiin pääministeri Matti Vanhasta siteeraten, että "ampuminen järkytti perusteellisella tavalla yhteiskunnan turvallisuudentunnetta". Népszava korosti lisäksi sitä, että kyse oli ensimmäisestä tapauksesta Suomessa, jossa tekijä ilmoitti aikomuksistaan näin näkyvästi ennalta. Lukijalle kerrottiin, että Suomen hallitus aikoo tiukentaa aseiden hallussapitoa koskevaa, tällä hetkellä löyhää lainsäädäntöä. Kaikissa kirjoituksissa tuli esille internetin Youtube-sivuston rooli ja se, että tekijän ainoa selkeä kohde oli Jokelan koulun rehtori. Surupäivän kansallinen luonne korostui.
Ehkä huomionarvoista on, että välittömästi tapahtumien jälkeen Unkarissa korostui Suomen asema maana, jossa on suhteessa kolmanneksi eniten aseenkantajia maailmassa. Tässä yhteydessä ei tehty erottelua esimerkiksi metsästysaseisiin.
Jokelan koulusurma uutisoitiin Venezuelassa useimmissa kansallisissa tiedotusvälineissä. Uutisointi keskittyi tapahtumien selostukseen. Suomen asema kolmantena maana maailman aseidenomistustilastoissa nostettiin esille, mutta samalla todettiin Suomessa ampumarikosten olevan harvinaisia. Tapahtuman analysoinnissa esille nousivat eniten internetin merkitys ja sitä kautta tapahtuman yhteys Yhdysvaltojen koulusurmiin sekä ampujan mahdolliset mielenhäiriöt.
Venezuelan lehdistö uutisoi torstaina 8. marraskuuta Jokelan koulusurmasta lyhyesti keskittyen tapahtumien selostukseen. Tapahtuma oli mainittu useimmissa kansallisissa lehdissä, kuten El Nacional, El Universal, The Daily Journal, Tal Cual, el Nuevo País, Diario Vea, La Voz. Myös muutamien kansallisten televisiokanavien - Globovisión, Telesur, Venevisión - uutisissa oli lyhyehkö selostus tapahtumista. Useimmissa mainittiin, että Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa väestömäärään suhteutettuna. Samaan aikaan kuitenkin todettiin Suomen olevan silti todella rauhallinen maa, jossa aseelliset tapot ovat harvinaisia. YouTube-video mainittiin lähes kaikissa artikkeleissa, ja El Nacional -lehdessä sekä La Voz -lehdessä YouTube-videosta otettu tekijän kuva oli myös otettu artikkeliin mukaan.
Kolumbialainen sanomalehti El Tiempo käsitteli 8. marraskuuta julkaisemassaan sivun pituisessa artikkelissa tapahtumien kulun lisäksi internetin merkitystä Jokelan tapauksessa ja aikaisemmissa Yhdysvalloissa tapahtuneissa koulusurmissa. Tämäkään artikkeli ei käsitellyt erityisesti Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vaan enemmänkin internetsivujen valvonnan heikkouksia sekä niiden merkitystä sulkeutuneiden ja masentuneiden ihmisten keinona ilmaista hätähuutoja.
Päivää myöhemmin Venezuelan lehdet El Nacional sekä englanninkielinen The Daily Journal uutisoivat laajemmin. Nämäkin artikkelit keskittyivät lähinnä tapahtumien kulun selostamiseen, joskin näissä oli edellistä päivää enemmän keskitytty syiden etsimiseen. El Nacional korosti lähinnä ampujan persoonaa ja mahdollisia henkisiä ongelmia. The Daily Journal taas korosti vahvasti ampujan taustaa koulukiusattuna. Kummatkaan eivät paneutuneet tarkemmin suomalaisen yhteiskunnan analysoimiseen.
Maanantaina 12. marraskuuta El Nacional -lehdessä oli muutaman rivin uutinen, jossa kerrottiin YouTube-sivustolle Maaninka massacre -nimisen videon tehneen nuoren pidätyksestä. Kyseinen video muistutti Jokelan kouluammuskelijan tekemään videota.
Kolme suurinta televisiokanavaa uutisoivat Jokelan tragedian. Rossija mainitsi ampujan olleen kiinnostunut ääriaatteista. Torstaina sähköiset tiedotusvälineet taustoittivat väkivallan syitä sillä, että Suomessa on rekisteröity aseita yksityiskäyttöön kolmanneksi eniten maailmassa. Tosin uutiset kertoivat samassa yhteydessä, että aseiden suuresta määrästä huolimatta ampumatapaukset ovat jääneet harvinaisiksi. Pääkaupungin lehdet tarttuivat kansainvälisesti merkittävään uutiseen yllättävän laimeasti.
Venäjän uutistoimistot seurasivat Jokelan koulutragediaa ensimmäisinä. RIA-novosti kertoi 18-vuotiaan nuorukaisen avanneen tulen koulurakennuksessa. RIA ei analysoinut veriteon syitä tai seurauksia. Sen raporteissa tyydyttiin siteeraamaan suomalaisia tiedotusvälineitä, joiden mukaan nuorukainen oli "vihainen yhteiskunnalle".
Rossija-televisiokanava aloitti torstain aamu-uutisensa maininnalla "amerikkalaisen käsikirjoituksen mukaisesta" ampumavälikohtauksesta. Aiemmin keskiviikkoiltana Rossija kertoi, että "tulen avannut koululainen oli suomalaisten lehtitietojen mukaan kiinnostunut ääiraatteista". Kaikkien kolmen suurimman kanavan - 1-kanalin, Rossijan ja NTV:n - keskiviikkoiset uutiset olivat pääasiassa tiiviitä ja toteavia selostuksia tapahtumien kulusta.
Radioasema Eho Moskvy aloitti torstaiaamun raporttinsa tiedolla, jonka mukaan Suomessa on julistettu suruliputus Jokelan koulukeskuksen uhrien muistolle. Radio kertoi, että presidentti Tarja Halonen osoitti surunvalittelunsa uhrien omaisille ja että pääministeri Matti Vanhanen totesi tapahtuneen haavoittaneen syvästi suomalaista yhteiskuntaa. Hallituksen kerrottiin kehottaneen koulun johtoa puimaan tragediaa yhdessä oppilaiden kanssa. Eho Moskvy löysi yhden mahdollisen selittävän tekijän välikohtaukselle: Suomessa yksityiseen käyttöön rekisteröityjä aseita on maailman kolmanneksi eniten - "Yhdysvaltojen ja erään Aasian maan jälkeen".
Torstaiaamuun mennessä maininta suomalaisten aseiden määrästä oli levinnyt kaikkiin televisiokanaviin. Tosin uutiset kertoivat samassa yhteydessä, että aseiden suuresta määrästä huolimatta ampumatapaukset ovat jääneet harvinaisiksi.
Pääkaupungin merkittävimmät lehdet eivät havahtuneet Tuusulan tapahtumien poikkeuksellisuuteen keskiviikkona. Vain Kremlin pää-äänenkannattaja Rossijskaja gazeta, riippumaton Gazeta ja liberaali Vremja Novostei julkaisivat hyökkäyksestä kertovat artikkelit. Rossijskaja gazeta lähti uutisessaan samasta ajatuksesta kuin televisiokanava Rossija: "Amerikkalainen koulumurhien "virus" työntyi nyt myös Suomeen." Vertaus Yhdysvaltoihin johdatti huomion aseiden suureen määrään. Tosin Suomen kerrottiin olevan sokissa, koska kyseisen tyyppiset hyökkäykset ovat erittäin harvinaisia.
Gazetan uutisessa painotettiin veriteon suunnitelmallisuutta ja kylmyyttä. Lehti siteerasi opettaja Kim Kiurun silminnäkijätodistusta, jonka mukaan ampuja "koputti järjestelmällisesti jokaiselle ovelle ja ampui niiden läpi". Artikkelissa kerrottiin myös internetsivustosta, jossa nuorukainen kertoi tulevasta hyökkäyksestä. Kirjoitus päättyy yhteenvetoon, jonka mukaan vuodesta 1999 Suomessa on tapahtunut neljä Tuusulaan verrattavaa tapausta, mutta joissa yhdessäkään ei käytetty ampuma-aseita.
Liberaali Vremja novostei pani merkille uutisen kansainvälisen merkittävyyden luultavasti vain vähän ennen lehden lähtöä painoon. Siksi lehti julkaisi ainoastaan pätkäuutisen, mutta asetti sen etusivulle. Ulkomaansivujen taitto uudelleen olisi todennäköisesti kestänyt liian kauan.
Perjantaina 9. marraskuuta Jokelasta kirjoittivat Moskovskie Novosti, Izvestija ja Tvoi den. Artikkelit olivat lyhyitä, eikä niissä analysoitu tapahtumien taustoja, kansainvälisiä tendenssejä tai vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Jokelan koulusurmasta on uutisoitu paikallisessa lehdistössä heti tapahtumaa seuraavana päivänä lähinnä uutistoimistojen raporttien pohjalta.
Vietnamikielisissä lehdissä tapahtuma uutisoitiin lyhyesti, mutta hyvin yksityiskohtaisesti heti seuraavana päivänä 9. marraskuuta. Tiedot perustuivat lähinnä uutistoimisto AFP:n tiedotteisiin. Vietnamin englanninkielisissä lehdissä Vietnam Newsissa ja Thanhnien Dailyssa oli myös melko näkyvä artikkeli. Toisessa oli kuva hallituksen lehdistötilaisuudesta ja toisessa kuva tekijästä. Tapahtumaa ei analysoitu laajemmin.
Vietnam News -lehden Insight-osiossa oli 10. marraskuuta uutistoimisto AP:n pitkähkö artikkeli Education proves risky in many countries. Sen kuvituksena oli kuva Tampereen vanhasta kirkosta ja siellä Jokelan koulusurmien vuoksi järjestetystä rukoushetkestä.
Vietnamin televisiouutisissa samoin kuin ranskankielisessä Le Courrier du Vietnam -lehdessä tapahtuma mainittiin lyhyinä uutisina.
Jokelan koulun surmatyö nousi Virossa ykkösuutiseksi sekä televisiossa että lehdissä. Media on ollut järkyttynyt siitä, että kyseessä on Viron lähinaapuri ja ihmisten silmissä hyvinvointivaltio. Lehdet ja televisio julkaisivat kahden ensimmäisen päivän aikana ampujan internetissä ilmestyneen manifestin sekä videopätkät. Sen lisäksi on julkaistu koulun oppilaiden, ampujan koulutovereiden ja opettajien haastatteluja, joissa on keskitytty kuvailemaan tilannetta sekä ampujan luonnetta. Viron lehdistössä on otettu esille Suomen opetusjärjestelmän erinomainen laatu. Aseista on todettu, että Suomessa on paljon aseita, mutta puukkojen kanssa heiluminen on tavallisempaa. Eesti Päevalehden apulaispäätoimittaja muisteli vuonna 2002 tapahtunutta Myyrmannin pommiräjähdystä, kun taas sanomalehti Postimeesissä todettiin, että Jokelan kaltainen tragedia on mahdollinen myös Virossa.
Virolaiset uutislähetykset seurasivat ahkerasti Suomen tapahtumien kulkuja. Ennen keskiviikon 7. marraskuuta uutisten päälähetyksiä television Kanal 2:ssa ja Kanal 3:ssa oli näkyvillä liikkuva teksti, jossa todettiin, että suomalaisessa koulussa on ammuskeltu. Myös valtiollisessa ETV:ssä pääuutisena oli Jokelan koulun ammuskelu. Seuraavana päivänä Viron samaiset kanavat näyttivät kuvia surun murtamista suomalaisista sekä Helsingin tuomikirkossa pidetystä muistotilaisuudesta. ETV:n ja Kanal 3:n lähetyksissä tapahtunutta puitiin psykologien avustuksella. Jokaisessa uutislähetyksessä todettiin, että samansuuntainen tapahtuma olisi mahdollinen myös Virossa.
Sanomalehti Eesti Päevalehden apulaispäätoimittaja Rain Kooli muisteli kolumnissaan vuoden 2002 tapahtumia, jolloin nuorimies Vantaalla räjäytti kauppakeskuksessa pommin. Kooli on asunut vuodet 1991–2007 Suomessa ja työskennellyt useassa suomalaisessa sanomalehdessä sekä Yleisradiossa. Hän totesi, että on vieraillut useissa suomalaisissa kouluissa, jotka muistuttavat monella tapaa Jokelan yhteiskoulua. Kooli kirjoitti, että Suomen kouluissa jo pieniin nahinoihin puututaan ja tilanteet pyritään käsittelemään perinpohjaisesti luokanvalvojan avulla. Sen lisäksi kouluissa arvot, kuten toisten huomioon ottaminen ja rehellisyys, ovat tärkeämpiä kuin muodolliset säännöt. Suomalaisista kouluissa ei myöskään ole turvamiehiä tai metallipaljastimia. "Ajatus siitä, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa, on tuntunut epätodennäköiseltä, kun maailmassa on kuulunut uutisia verilöylyistä koulujen käytävillä. Internetin ja globalisaation aikana asiat eivät jää enää niin kaukaisiksi. Myyrmannin pommin räjäyttäjä keskusteli kemiaan liittyvistä aiheista internetfoorumissa. Eilinen tappaja taas oli valmistautunut etukäteen ja käyttänyt suosittua Youtube-palvelinta." Lopuksi Kooli toteasi: "YouTubella on miljoonia katsojia. Miksi katsomme, muttemme näe? Kun näemme, miksi emme tee mitään? Ainakaan ennen kuin on liian myöhäistä."
Eesti Päevalehden uutisartikkelissa kuvailtiin tarkasti teko ja se, että tekijä oli hiljaisempi nuori, joka oli keskivertoa älykkäämpi. Kukaan ei uskonut, että jotain tällaista voisi sattua, vaikka ampujan käyttäytymisessä oli havaittu muutoksia. Samaisessa artikkelissa todettiin, että Suomen kouluissa väkivaltaisuutta tavataan harvoin.
Postimeesin kolumnissa tapahtunutta kuvailtiin 8. marraskuuta sokkina, jota on vaikea uskoa ja josta on vaikea kirjoittaa. "Tekee kipeää. Ja herättää kauhua." Postimeesin mielestä Jokelan tragedia herättää yleisen keskustelun siitä, miksi tällaista voi tapahtua. Artikkelissa todettiin, että Suomessa on paljon ampuma-aseita, mutta aseita saa ostaa ainoastaan, jos on aseenkantolupa. Sen lisäksi pitää kuulua ampumaseuraan ja sen myötä olla osana sosiaalista verkostoa. Kolumnissa pohdittiin, mitä tulisi tehdä, että tällaiset hirmutyöt voitaisiin estää, ja onko se ylipäätään mahdollista.
"Suomen opetusjärjestelmä on oppimistulosten perusteella maailman huippuluokkaa. Verrattuna Viroon Suomen yhteiskunnassa on vahvempi tunne yhteenkuuluvuudesta, solidaarisuudesta ja toisistaan huolehtimisesta. Jokelan 18-vuotiaan koulumurhaajan nettipäiväkirjan ja internetissä julkaistun julistuksen perusteella putkahtaa esille kuva yksinäisestä toisinajattelijasta, joka suorastaan anoo aikuisten ja ikätoverien huomiota."
Postimeesissä todettiinkin, että ehkä Jokelan tragedian syy on se, ettei yhtä ihmistä yksinkertaisesti huomattu. Virossa sokki on ollut se, että kyseessä on rauhallinen hyvinvointivaltio. Samassa todettiin, että lapset ja nuoret ympäri maailmaa altistuvat samoille asioille, koska katselevat samankaltaisia elokuvia, pelaavat samanlaisia tietokonepelejä ja lukevat samankaltaisia tekstejä. "Sen takia Virossakin pitää olla silmät tarkkana. Ehkä meidän vieressämme seisoo joku, jota kukaan ei ole pitkään aikaan huomannut, ja tarvitsee meidän huomiotamme."
Viron opetusministeri Tõnis Lukas totesi sanomalehti Õhtulehdessä 8. marraskuuta, että Viro ottaa osaa suomalaisten suruun. Sen lisäksi hän kehotti myös Viron kouluissa opettajia ja oppilaita keskustelemaan aiheesta. "Suomalaisten rauhallinen luonne on verrattavissa virolaisiin. Viron jokaisessa koululuokassa on yksi lapsi, jonka kotoa löytyy ase", sanoi Lukas. Seuraavana päivänä Õhtuleht kirjoitti laajasti kahdella aukeamalla Jokelan tapahtumista. Lehti keskittyi pääasiassa kuvaamaan tapahtumien kulkua ja koulun oppilaiden ja omaisten tunteita tapahtuman jälkeen. Artikkeli oli otsikoitu:" ELOONJÄÄNEET: Miten jatkamme elämäämme tästä eteenpäin".
Virolainen nuorisososiologi Airi-Alina Allaste totesi 9. marraskuuta Eesti Päevalehden artikkelissaan "Hirmuteko rauhallisessa Pohjolassa", että ennalta arvaamatonta tekoa on jopa psykologien vaikeaa selittää. Allasten mukaan asia aiheuttaa äkkiseltään kummastusta koska tapahtumapaikkana on Suomi. "Kansainvälisten Pisa-tutkimusten mukaan Suomen opetusjärjestelmä on maailman huippuluokkaa ja loistava siinä, että se tasoittaa yhteiskunnallisia eroavaisuuksia ja toimii tehokkaasti ongelmalasten kanssa." Allasten mukaan Suomen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka keskittyy yksilöllisyyteen. "Tullakseen toimeen ihmiset eivät ole riippuvaisia lähimmäisistä. Huolenpito on taattu anonyymien instituutioiden kautta." Allaste suhtautui kriittisesti väitteisiin median vastuusta tapahtuneeseen. "Vaikka medialla on tänä päivänä paljon valtaa vaikuttaa nuorten käyttäytymistapoihin ja asenteiden syntymiseen, on asioiden vastaanottaminen ja tulkitseminen mediakuluttajasta itsestään kiinni." Toisin sanoen Allasten mielestä nuoren yksilön kehityksessä ei median rooli ole kaikkein tärkein. Sen sijaan Allasten mielestä tapahtumaa katsoessa pitäisi kysyä sosiaalisten yhteyksien ja verkostojen toimivuudesta, kuten huomataanko ihmisten sosiaalisia ja mielenterveysongelmia. "Tämä on Suomen yhteiskunnan yhteinen trauma, joka vaatii vakavaa asianosaisten ja heidän mahdollisten ongelmiensa työstämistä."
Eesti Päevalehdessä todettiin, että Suomen pääministerin Matti Vanhasen mukaan tapahtumien myötä Suomen aselainsäädännön koventamista harkitaan. Suomi vastusti Euroopan unionin suunnitelmaa aselainsäädännön aseenkantoluvan alaikärajan muuttamista 18 vuoteen. Sen lisäksi lehdessä todettiin, että Suomessa metsästys on kansallinen harrastus, johon myös alaikäiset saavat osallistua, mutta alaikäinen saa käyttää asetta ainoastaan vanhempien valvonnan alla. "Suomessa löytyy 100 asukasta kohti 30 asetta. Virossa vastaava luku on 3,9." Õhtuleht kiinnitti myös huomiota Suomen aselainsäädäntöön. Lehti kertoi, että Suomessa on jo aiemmin kritisoitu maan vapaamielistä aselainsäädäntöä ja että Suomen sisäministeriön aserekisterin mukaan suomalaisilla on 1,6 miljoonaa luvanvaraista ampuma-asetta. Tilastojen mukaan luvallisia aseita maan asukasta kohden on ainoastaan Yhdysvalloissa ja Jemenissä. Lisäksi lehti kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että Suomessa voi metsästystä harrastava 15-vuotias nuori saada huoltajiensa luvalla aseenkantoluvan.
Lauantaina 10. marraskuuta ilmestyneessä Postimeesissä todettiin, että Jokelasta tuli yhden illan aikana uutisten keskipiste maailmassa. Toimittaja Risto Berendsonin mukaan tapahtumien jälkeisenä aamuna mediaparaati oli pystyssä. Virosta saapui paikalle ensimmäisenä Eesti Päevaleht, sitten televisio Kanal 2 ja ETV. Viimeisenä paikalla oli Õhtuleht. Berendsonin mukaan paikan päällä ainoastaan harva nuorista ei suostunut haastatteluihin. Suurin osa oli valmiita jakamaan oman surunsa ja kokemuksensa.
Jokelan koulusurmat uutisoitiin Yhdysvaltain mediassa laajasti. Tapahtunumat nousivat 7. marraskuuta erityisesti CNN-kanavalla päivän ykkösuutiseksi ja maanlaajuinen radiokanava NPR kommentoi Jokelan tapahtumia toistuvasti uutislähetyksissään. Painettu media uutisoi koulusurmat 8. marraskuuta näkyvästi. The New York Timesin kaltaiset suurimmat päivälehdet ja pienet aluelehdet aina Kansasin Hays Daily Newsia myöten uutisoivat asian lähinnä Reutersin ja AP:n tietojen perusteella. Huomattava osa USA:ssa julkaistusta Reutersin ja AP:n materiaalista oli tietotoimistojen suomalaisten avustajien kirjoittamia. The Washington Post raportoi Jokelan tapahtumista kahtena päivänä oman kirjeenvaihtajansa välityksellä. Levikiltään Yhdysvaltain suurin päivälehti USA Today puolestaan kirjoitti koulusurmista laajan artikkelin, jota varten oli haastateltu myös Minnesotan yliopistossa tällä hetkellä vierailevana professorina toimivaa kriminologia Jukka Savolaista.
Torstain 8. marraskuuta The Washington Post noteersi Jokelan ampumistapauksen etusivun ulkomaanuutiskoosteessaan otsikolla "Opiskelija surmasi seitsemän ihmistä suomalaiskoulussa". Ulkomaan ykkösuutisia ovat Pakistanin tilanne ja Georgiaan julistettu hätätila.
Keskiviikon lehden varsinainen viiden palstan ja yhden kuvan laajahko uutisjuttu oli taitettu kahdelle sivulle. Tapahtumat kerrattiin pääpiirteissään samoin kuin suomalaisessa mediassa. Postin Berliinin-kirjeenvaihtaja Graig Whitlock ja taustatoimittaja Robert Thomason nostivat artikkelissaan näkyvästi esiin kaksi teemaa: aseiden suuren määrän Suomessa ja Jokelan joukkomurhan yhteyden Columbinen koulun verilöylyyn.
Artikkelin grafiikka kertoi suomalaisten omistavan kolmanneksi eniten aseita maailmassa. Sijoilla yksi ja kaksi ovat USA ja Jemen. Toimittajat korostivat, että Suomessa ampumistapaukset ovat varsin harvinaisia ja että aseita hankitaan metsästystä sekä ampumisharrastusta varten. The Washington Post oli kiinnittänyt huomiota myös ampujaksi epäillyn YouTubeen lähettämään videon musiikkiin. Videon taustalla kuuluva KMFDM-yhtyeen kappale "Stray Bullet" oli Columbinen koulun verilöylyn suunnitelleen Eric Harrisin lempikapple.
The Washington Post taustoitti myös Suomen aselakeja kertomalla, että jo 15-vuotiaiden on mahdollista hakea aseenkantolupaa. Lehti uskoi, että tapaus nostattaa Suomessa vilkkaan keskustelun aseen kantoluvista, sillä "Suomen hallitus on vastustanut EU:n tavoitetta nostaa aseen hankinnan ikäraja 18 vuoteen".
Lehti jatkoi aiheen käsittelyä perjaintain numerossaan otsikolla "Suomen ampuma-asekäytäntö uusien kysymysten edessä". Huomattavan laaja - liki neljäsosasivun - artikkeli detaljoi Jokelan tapahtumia asiallisesti, mutta muutama Suomeen paikan päälle lentäneen toimittaja Graig Whitlockin kommentti kiinnittää huomiota.
"Oikeus kantaa asetta on juurtunut syvään suomalaiseen kulttuuriin ja asekerhot ovat sosiaalinen ilmiö", Whitlock kirjoitti. Toimittajan mielestä myös "käsiaseita on helposti saatavilla". Whitlock oli vieraillut helsinkiläisellä ampumaradalla ja tavannut ampumakerhon jäseniä. Yksi haastatelluista suomalaisista sanoi, ettei yllättynyt Jokelan tapauksesta lainkaan.
"Meillä on puhuttu jo pitkään, että jotain tällaista voisi tapahtua. Ehkäpä tämä ei ole viimeinen kouluammuskelu. Jotkut voivat ottaa Jokelasta mallia." The Washington Postin mukaan ampumakerhon jäsenet eivät syytä tapahtumasta aseiden määrää, vaan Suomessa rajusti kasvanutta epäsosiaalisuutta: Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa tietokoneidensa ääressä ja vanhempiensa valvonnan ulkopuolella.
USA Todayn artikkelissa "Suomessa paljon aseita, vähän väkivaltaa" nostettiin esille yksityishenkilöiden omistamien aseiden suuri lukumäärä Suomessa. Samassa yhteydessä kuitenkin todettiin, että aseellisten väkivallantekojen osuus maassa on alhainen.
Toimittajat olivat haastatelleet artikkeliaan varten kriminologi Jukka Savolaista, joka toimii tällä hetkellä vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa. "Aseelliset väkivallanteot ovat Suomessa harvinaisia, sillä suurin osa yksityishenkilöiden omistamista aseista on metsästysaseita", Savolainen totesi. Savolainen vertasi suomalaista aseiden omistusta vastaavaan tilanteeseen Yhdysvaltain maaseudulla. "Monet Yhdysvalloissa tapahtuneista aseellisista väkivallanteoista sattuvat kaupungeissa, jossa huumekauppa ja jengit eskaloivat väkivaltaa. Minä olen Helsingistä enkä tunne ketään, joka omistaisi aseen", Savolainen kertoi lehden haastattelussa.
Artikkelia varten oli haasteteltu myös rikosylitarkastaja Jan-Olof Nyholmia. Toimittajat olivat pyytäneet Nyholmia vertaamaan Suomen koulusurmia tänä vuonna Virginia Techissa tapahtuneeseen kouluammuskeluun. Myös Virginia Techin tapauksessa tekijä oli nauhoittanut etukäteen videon sekä ottanut itsestään valokuvia aseen kanssa. Nyholmin mukaan tässä vaiheessa on liian aikaista pohtia sitä, onko Virginia Techin tapaus inspiroinut Suomen koulusurmaajaa. "Maailma on muuttunut pienemmäksi ja asioilla, joista kuulemme muualta voi olla myös vaikutus tapahtumille täällä", Nyholm totesi lehdelle.
Artikkelissa lainattiin myös pääministeri Vanhasta, jonka mukaan tapahtunut tulee vaikuttamaan mielipiteisiin käsiaseita kohtaan.
Päivitetty 21.11.2007