Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Ulkoministeriöläisten kirjoitukset mediassa, 26.11.2015

Tuula Yrjölä: Egypti elää tammikuun 2011 jälkeisessä käymistilassa

"Egyptiläiset potivat vaaliähkyä jo kahdeksansissa vaaleissa sitten vuoden 2011. Moni on menettänyt innostuksensa", Suomen Egyptin-suurlähettiläs Tuula Yrjölä kirjoittaa Kalevan Yläkerta-artikkelissa 26.11.2015.

Kairossa äänestettiin alkuviikosta jäseniä parlamenttiin, joka on ensimmäinen Egyptissä sitten kesän 2012.  Uusi parlamentti saattaa päätökseen poliittisen tiekartan, jota islamistipresidentti Mursin syrjäyttänyt hallinto on edistänyt kesän 2013 jälkeen. Demokratian instituutiot ovat nyt kohdallaan, mutta miten on kansanvallan ja yleisemmin Egyptin tulevan kehityksen laita?

Kehitystä on leimannut Muslimiveljeskunnan syrjäyttäminen, taistelu terrorismia vastaan ja yhteiskunnallisen kehityksen keskittäminen valtionjohtoon. Kansalaisyhteiskunnan ja sananvapauden tila on kapea. Ihmisoikeudet eivät ole ensimmäisellä sijalla hallinnon tai kansalaisten mielissä. Oikeusvaltiokehitys oli yksi tammikuun 2011 vallankumouksen tausta-ajatuksista, kun presidentti Mubarakin syrjäyttäneet kansanjoukot vastustivat talouden epäoikeudenmukaisuuksia ja vaativat sananvapautta, loppua poliisin väkivallalle ja korruptiolle. Turbulenssin jälkeen moni kansalainen kuitenkin janoaa ensisijaisesti vakautta ja turvallisuutta.

Yhteiskuntarauhan kannalta olennaisimmat kysymykset liittyvät talouteen. Talouskehityksen suunta on oikea ja tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia. 4–5 prosentin kasvu ei kuitenkaan riitä korkean väestönkasvun maassa. Hallinnon on löydettävä ratkaisuja nuorison korkeaan työttömyysasteeseen ja näköalattomuuteen. Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta olennaista on koulutusjärjestelmän uudistaminen. Hallinnon edistämät megaprojektit eivät yksin nosta kansalaisia köyhyydestä. Matkailuelinkeinon taantuma ja investointi-ilmapiirin haasteet vaikeuttavat talouskasvun nostamista kestävälle pohjalle.

Presidentti Abdel Fattah Al-Sisin pääasiallisena tavoitteena on päästä kestävällä tavalla irti viime vuosien epävarmuudesta ja epävakaudesta. Sisi yksin ei määrää tahtia, taustalla on eri intressiryhmiä. Egyptissä on myös monituhatvuotinen byrokratian traditio. Myönteistä on, että presidentti korostaa korruption kitkemistä ja tiedostaa taloudellisesta eriarvoisuudesta kumpuavat yhteiskunnallisen levottomuuden vaarat.

Turvallisuustavoitteen ensisijaisuus määrittää uudistusten vauhdin ja rajoittaa paitsi kansalaisyhteiskunnan tilaa, myös talouskehitystä. Venäläiskoneen tuhoutumisella Siinain yllä on seuraamuksia Egyptin sisäiseen tilanteeseen ja ulkopolitiikkaan. Pommi-iskun myöntäminen on vaikeaa, samoin kansainvälisen reaktion hyväksyminen. Samalla kuitenkin halutaan muun maailman vihdoin ymmärtävän, kuinka tärkeää maan taistelu terrorismia vastaan on. Ilmassa on uhmaa ja pessimismiä, mutta myös entistä vahvempaa halua todistaa egyptiläisten lannistumattomuus ja kyky nousta vaikeuksista voittoon.

Nyt pidettyjen parlamenttivaalien lopputulemana on kirjava edustajakunta, jonka tehokkuutta on epäilty jo ennakkoon. Vaikeaselkoinen vaalijärjestelmä on suosinut varakkaita ja vaikutusvaltaisia yksilöitä. Moni heistä edustaa Mubarakin aikaista valtaeliittiä. Naisia oli vaaliehdokkaista vain viisi prosenttia, mutta heitä nousee parlamenttiin silti edellisvuosia enemmän. Nuorten äänestysprosentti jäi alhaiseksi, eikä heidän äänensä kuulu politiikan teossa. Vaaliuurnilla kävivät vanhemmat ihmiset ja naiset. Islamistien vaikuttaminen siirtyy entistä enemmän poliittisen prosessin ulkopuolelle. Egyptiläiset potivat vaaliähkyä jo kahdeksansissa vaaleissa sitten vuoden 2011. Moni egyptiläinen on menettänyt innostuksensa demokratiaan, mutta on tyytyväinen – tai tyytyy – presidentti Sisiin maan luotsaamisessa kohti parempaa tulevaisuutta. Presidentillä on edelleen kohtuullinen kannatus. Parlamentin ei uskota tuovan lisäarvoa.

Uuden parlamentin myötä vallasta syöstyn islamistipresidentti Mursin jälkeinen siirtymäaika päättyy ja presidentti Sisin asema vahvistuu, mutta ei helpotu. Mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen taloudessa ja yhteiskunnassa ovat olemassa, mutta poliittisen tahtotilan on ulotuttava presidentistä koko hallintoon. Heikkouksistaan huolimatta parlamentilla on tärkeä asema.  Tammikuun 2011 vallankumouksesta on vasta muutama vuosi, ja maa on edelleen käymistilassa. Kaasukenttälöytö Välimerellä yhdistettynä määrätietoiseen uudistuspolitiikkaan voi muutamassa vuodessa nostaa Egyptin tämänhetkisestä alhosta. Katse karttaan kertoo, että väestöltään 90 miljoonaa henkeä lähentelevä Egypti on alueellisesti merkittävä toimija. On kansainvälisen yhteisön edun mukaista, että maa kehittyy oikeaan suuntaan.  Tämä koskee sekä taloutta että kansalaisyhteiskuntaa.  

Tuula Yrjölä

Suomen suurlähettiläs Egyptissä

pdfKalevan Yläkerta-artikkeli 26.11.2015

Päivitetty 28.1.2016

Takaisin ylös