Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Ulkoministeriöläisten kirjoitukset mediassa, 28.1.2016

Vesa Jaakola: Isot ilmastotalkoot edessä

Kansainvälisessä diplomatiassa joskus mahdottomalta näyttävä mahdollistuu. Pariisissa joulukuussa neuvoteltu ilmastosopimus on tästä esimerkkinä. Pariisin konferenssiin meni monta epäilevää tuomasta, mutta sieltä palasi kotimaihinsa 195 voittajaa – kaikki maailman valtiot, kirjoittaa Vesa Jaakola.

Ranskan perinteinen diplomatia näytti parhaat puolensa. Sen valtiojohto ohjaili vaikeita neuvotteluja taitavasti ja tehokkaasti, tuloksena kaikille kelpaava sopimus. Tätä ennen ilmastokonferenssien eurooppalaiset ja muutkin puheenjohtomaat ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneet.

Ranska malttoi kuunnella ennen Pariisin päätöskokousta kaikkien, hyvin erilaisten maiden huolia ja toiveita niiden yhteen sovittamiseksi. Neuvottelujen tie kuljettiin alhaalta ylös, päinvastoin kuin tätä ennen.

Sopimuksen kahtena perustavoitteena on ilmaston lämpötilan nousun rajoittaminen puoleentoista C-asteeseen ja lämpöä lisäävistä päästöistä puhdas maailma vuonna 2050. Edessämme ovat nyt isot ilmastotalkoot vuosikymmeniksi.

Sopimuksella ei pakoteta sen osapuolia mihinkään tiukasti määrättyihin toimiin. Kukin valtio ja toimija saa itse valita keinot sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kyseessä on talkootyyppinen toimintaohjelma yhteiseksi hyväksi.

Sovittiin kuitenkin raportointivelvoitteesta. Valtioiden tulee raportoida määräajoin sopimushallinnolle ja toisilleen toimistaan perustavoitteiden toteutumiseksi. Edistymistä tarkastellaan yhteiskokouksissa viiden vuoden välein.

Voidaanko tällaisella väljällä, paljolti vapaaehtoisuuteen perustuvalla sopimuksella pelastaa maailma ilmaston lämpenemisen tuhoseurauksilta? Eikö siihen tarvittaisi sitovampi, velvoittavampi sopimus?

Sellainen olisi parempi, muttei mahdollinen. Monet valtiot eivät hyväksy tiukasti ja ehdottomasti rajoittavia sopimussäädöksiä. Tämä on todennettu toistuvasti tätä ennen pidetyissä ilmastokokouksissa.

Pariisissa tehtiin nykyoloissa paras mahdollinen sopimus. Se mahdollistaa ilmastokatastrofeilta pelastumisen, muttei takaa sitä.

Haitallisten päästöjen suhteen kaikki valtiot päästölähteineen ovat erilaisissa asemissa. Päästöjä tulee vaihtelevasti teollisuudesta, maataloudesta, liikenteestä, lämmityksestä. Sopimus sallii osapuolille suurta joustavuutta päästöjen vähentämisessä, kunhan sitä vaan tehdään.

Sopimukseen liittyy valtava taloudellinen ulottuvuus. Nykymuotoisesta, liikaa päästöjä tuottavasta taloustoiminnasta olisi siirryttävä kolmessa vuosikymmenessä lähes päästöttömiin talouksiin. Tuotannon, kaupan, kuljetusten ja muun toiminnan sopeuttaminen sopimustavoitteisiin edellyttää tuhansien miljardien eurojen, dollareiden, jenien ja renminbinien uusinvestointeja.

Suomessa on kehitetty lupaavasti tähän muutokseen tarvittavaa teknologiaa. Sillä on näillä näkymin nopeasti kasvavaa vientikysyntää maailmanlaajuisesti. Alan toimijain sopii olla Suomessakin hereillä hyötyäkseen suuresta muutoksesta.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja toimii lähetystöneuvoksena ministeriön tutkimus- ja suunnitteluyksikössä. Kolumni on julkaistu maakuntalehdissä viikolla 4/2016.

Päivitetty 28.1.2016

Takaisin ylös