Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Ulkoministeriöläisten kirjoitukset mediassa, 19.5.2016

Vesa Jaakola: YK-pääsihteeri valitaan uudella tavalla

YK-järjestön pääsihteerin työ on vaikeimpia ja vaativimpia maailmassa. Hänellä on peräti 193 työnantajaa, kaikki erilaisia YK-jäsenmaita. Asiajohtamisessa hänen tulisi tuntea ja hallita lähes kaikki elämänalat luonnon ja ilmaston suojelusta köyhyyden poistamiseen ja sotien rauhoittamiseen, kirjoittaa Vesa Jaakola.

On outoa, että tähän asti noin merkittävän viran haltija on valittu aina pienessä piirissä suljetuin ovin ja vähin äänin. Nyt valintatapaan on tulossa vaikuttava muutos. Seuraava, ensi vuoden alusta työnsä aloittava pääsihteeri valitaan entistä avoimemmalla menettelyllä.

Pääsihteerin valinnasta YK-säädökset ovat niukat ja lyhyet. Peruskirjassa säädetään, että pääsihteerin nimittää yleiskokous turvallisuusneuvoston suosituksesta. Siihen esitettävän ehdokkaan on saatava kaikkien viiden pysyvän jäsenen, siis suurvaltojen, ja muiden enemmistön kannatus.

Tämä vaikeuttaa valintaa niin, että yksikin neuvoston veto-oikeudellisista jäsenvaltioista voi estää kaikkien muiden kannattaman ehdokkaan pääsyn virkaan. Kaiken lisäksi neuvoston äänestykset ehdokkaista ovat salaisia.

Valintauudistuksessa näitä säädöksiä ei muuteta. Se mikä muuttuu, on ehdokasasettelu ja ehdokkaiden avoin ja julkinen kuuleminen ennen ratkaisevaa valintaa.

Uudistuksen isäksi voidaan nimetä yleiskokouksen nykyinen puheenjohtaja Mogens Lykketoft Tanskasta. Hän on työstänyt uuden menettelyn seuraavanlaiseksi:

Pääsihteeriehdokkaat kutsutaan kuultaviksi YK-yleiskokoukseen. Siellä jäsenvaltioiden edustajat saavat esittää heille kysymyksiä mistä tahansa YK-toimintaan tai ehdokkaisiin itseensä liittyvistä asioista. Jos kahden tunnin aikaraamissa mahdollista, myös kansalaisjärjestöjen edustajat saavat kuulustella ehdokasta.

Kuulemistilaisuudet jopa televisioidaan niin, että maailman mediakin saa kaiken tiedon kysymyksistä ja vastauksista. Tilaisuuksien jälkeen ehdokkaat voivat jäädä myös joukkoviestimien haastateltaviksi.

Kaiken tämän jälkeenkin päätösvalta uudesta pääsihteeristä jää turvallisuusneuvostolle, siinä ennen muita pysyville jäsenvaltioille. Mikä sitten voisi muuttua entiseen käytäntöön verrattuna?
 
Kun ehdokasasettelu ja ehdokkaiden kuuluminen muuttuvat julkisiksi, se ei voi olla vaikuttamatta neuvoston päätösharkintaan. Jos joku ehdokkaista saa yleiskokouksessa, siis YK-jäsenkunnassa, suuren suosion ja kannatuksen, neuvoston pysyvänkin jäsenmaan on hyvin vaikeaa asettua vastusmaan suosituimman ehdokkaan valintaa.
 
Ehdokkaiden kuulemiset on jo aloitettu yleiskokouksessa. Huhtikuussa haastateltiin jo kahdeksaa ehdokasta. Heistä puolet on naisia, joista kolme itäisen Euroopan maista.

Jos pääsihteerin valinnassa otetaan huomioon myös alueellisuus, Itä-Eurooppa onkin vahvoille. Sieltä ei ole aiemmin pääsihteeriä valittu.

Mies-nais-suhteessa naisehdokkaat ovat vahvoilla – ensi kertaa. Ei yllättäisi, jos seuraava pääsihteeri olisi itäeurooppalainen nainen.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja toimii lähetystöneuvoksena ministeriön tutkimus- ja suunnitteluyksikössä. Kirjoitus on julkaistu maakuntalehdissä viikolla 19/2016.

Päivitetty 20.5.2016

Takaisin ylös