Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Humanitaarinen apu tuo lievitystä hädän keskelle

Vuonna 2015 Suomi antoi humanitaarista apua 97,8 miljoonaa euroa. Eniten apua myönnettiin Syyrian kriisiin, Etelä-Sudaniin, Somaliaan ja Jemeniin. Vuonna 2016 humanitaarista apua suunnitellaan annettavan 78 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarista apua annetaan tarpeeseen perustuen. Sen tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Apua sinne, missä hätä on suurin

Maailmanlaajuinen humanitaarisen avun tarve on tällä hetkellä ennätysmäisen suuri. Vuoden 2016 alussa humanitaarisiin kriiseihin vastaavat YK:n yhteisvetoomukset olivat yhteensä yli18 miljardia euroa, josta lähes 39 prosenttia muodostuu Syyrian kriisin uhrien tarpeista.

2016-06-03-humanitaarinenapu-fi1
Suomen humanitaarinen apu vuonna 2016 - tilanne maaliskuussa 2016.

Suomen apu kohdennetaan maille, jotka ovat tehneet virallisen avunpyynnön ja joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.

Suomen avustuspäätöksiin vaikuttavat muun muassa se, kuinka laajalle kriisi on levinnyt, kuinka suurta osaa väestöstä se koskettaa ja kuinka suuri on kuolleiden, sairastuneiden, hätäapua tarvitsevien ja akuutisti aliravittujen alle viisivuotiaiden määrä.

Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.

Infografiikka: Mihin humanitaarista apua annetaan ja miksi
Mihin humanitaarista apua annetaan ja miksi - tilanne maaliskuussa 2016.

pdfSuomen humanitaarinen apu 2016, infografiikka (17.3.2016, PDF, 2 sivua, 1,25 mb)

Järjestöt vievät hätäavun perille

Suomelle on tärkeää, että sen tukemat järjestöt toimivat avoimesti, vastuullisesti, tuloksellisesti ja puolueettomasti. Apua vievällä järjestöllä tulee olla riittävät valtuudet toimia kriisialueella ja kyky viedä apua perille hätätilanteessa.

Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa YK-järjestöjen (esimerkiksi UNHCR, WFP, UNICEF), Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen (Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto IFRC) sekä sellaisten kotimaisten järjestöjen kautta, joilla on EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto ECHOn kumppanuusstatus. Tällä hetkellä näitä järjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision ja Plan International Suomi.

Katukauppaa sodan runtelemassa kaupunginosassa Etelä-Damaskoksessa Syyriassa elokuussa 2012.

Suomi on vuonna 2014 myöntänyt humanitaarista apa muun muassa Syyriaan. Kuvassa katukauppaa sodan runtelemassa kaupunginosassa Etelä-Damaskoksessa elokuussa 2012. Kuva: Rauli Virtanen.

Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa. Ne esimerkiksi jakavat ruoka-apua, kohentavat pakolaisten elinolosuhteita rakentamalla kouluja ja tukemalla lasten koulutusta sekä parantavat pakolaisleirien terveydenhoitoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota. Elinkeinojen edellytysten luominen nopeuttaa kriisistä selviytymistä ja luo pohjaa jälleenrakennukselle sekä pakolaisten ja kodeistaan paenneiden kotiinpaluulle.

Konflikteissa ja levottomuuksisssa siviiliväestön suojelu on oleellinen osa apua. Esimerkiksi lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he ovat vaarassa joutua erilleen perheestään, saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi. Erityistä tukea tarvitsevat myös naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin keinona.

Tukea Nepalin maanjäristyksen uhreille

Vuonna 2015 Suomi myönsi Nepaliin humanitaarista apua 3 miljoonaa euroa, joista 500 000 euroa Unicefin kautta. Unicef saa rahoitusta myös monilta muilta avunantajilta. Tämän tuen turvin Unicef:

  • Terveys ja hygienia: Rokotti lähes puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta tarttuvia tauteja vastaan. Rakensi 22 hoitokeskusta, joissa huolehdittiin yli 11 000 odottavasta äidistä ja vastasyntyneestä lapsesta. Toimitti hygieniatarvikkeita yli 890 000 ihmisille pahiten kärsineillä alueilla.
  • Suojelu: Tunnisti yli 39 000 lasta, jotka olivat joutuneet erilleen huoltajistaan, 13 000:lle järjestettiin erityisapua. Estivät 1 851 ihmistä joutumasta ihmiskaupan uhreiksi, puolet heistä oli lapsia. Järjesti psykososiaalista tukea yli 180 000 lapselle.
  • Koulutus: Avasi 244 lapsiystävällistä koulutilaa pahiten kärsineillä alueilla. Toimitti koulutarvikkeita yli 800 000 lapselle. Avasi yli 1 500 väliaikaiskoulua.

Lue lisää Unicefin toimista Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi.

pdfHumanitaarisen avun käyttö vuonna 2016 (18.3.2016, PDF)

pdfHumanitaarisen avun käyttö vuonna 2015 (17.12.2015, PDF)

Lue lisää kansainvälisestä humanitaarisesta avusta

Avun tulee olla puolueetonta

Suomen humanitaarinen toiminta perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen sekä YK:n vahvistamiin periaatteisiin. Suomi on sitoutunut noudattamaan hyvän humanitaarisen avun periaatteita (GHD).

Kansainvälisesti sovitut toimintatavat korostavat humaanisuutta, tasapuolisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Apua tulee antaa yksinomaan tarpeeseen perustuen – ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.

Suomen toiminnan periaatteet on määritelty humanitaarisen avun linjauksessa, humanitaarisen avun varainkäyttöä koskevassa ohjeistuksessa sekä EU:n humanitaarisen avun konsensuksessa.

Suomi pitää tärkeänä, että humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota haavoittuviin ryhmiin (kuten vammaisiin), ympäristövaikutuksiin, tasa-arvon edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Suomi auttaa raivaamaan miinoja ja tukee miinojen uhreja

Humanitaarisen avun rinnalla Suomi tukee humanitaarista miinatoimintaa maissa, joissa on vakava miinaongelma. Miinatoiminnan avulla esimerkiksi tuetaan miinojen uhrien kuntoutusta sekä raivataan miinoja ja saadaan näin viljelyskelpoinen maa takaisin käyttöön.

Miinanraivaaja työssään Somalimaassa. Kuva HALO Trust
Miinanraivaaja työssään Somalimaassa. Kuva HALO Trust

Suomi on tukenut humanitaarista miinanraivausta ja valistustyötä Somalimaassa HALO Trust -järjestön kautta vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2015 Suomi tuki toimintaa 2 625 000 eurolla.

Miinanraivaus pelastaa henkiä, parantaa paikallisyhteisöjen elämänlaatua, edistää taloudellista kehitystä sekä tukee rauhan rakentamista. Somalian ja Etiopian välisen sodan sekä Somalian sisällissodan seurauksena miinoitettu maa on esteenä esimerkiksi karjankasvatukselle ja maanviljelylle. Se myös vaikeuttaa maaseutuyhteisöjen yhteyksiä keskeisille kauppapaikoille.

Tähän mennessä Suomen tuella on:

  • raivattu miinoja yli 1400 ha
  • 350 miinakentältä on tuhottu yli 4 300 miinaa ja yli 247 000 ammusta.

HALO arvelee, että Somalimaa saadaan raivatuksi puhtaaksi miinoista vuoteen 2017 mennessä.

pdfAvustukset humanitaariseen miinatoimintaan vuonna 2015 (29.10.2015, PDF)

pdfAvustukset humanitaariseen miinatoimintaan vuonna 2014 (3.10.2014, PDF)

Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun vaikuttaja

Suomi on aktiivinen vaikuttaja humanitaarisen avun EU- ja avunantajayhteistyössä sekä rahoittamiensa järjestöjen johtokuntatyössä. EU:ssa keskeinen vaikuttamisen kanava on humanitaarisen ja ruoka-avun neuvostotyöryhmä COHAFA.

Suomi korostaa YK:n johtavaa roolia humanitaarisen avun koordinoijana ja tukee YK:n humanitaarisen avun uudistustyötä. Sen tavoitteena on tehokas ja hyvin koordinoitu kansainvälisen humanitaarisen avun järjestelmä.

Suomella oli keskeinen rooli toukokuussa 2016 Istanbulissa pidetyn maailman ensimmäisen humanitaarisen huippukokouksen (WHS) valmisteluprosessissa.

Osallistuminen avunantajayhteistyöhön ja johtokuntatyöskentelyyn on kenttämatkojen ja sihteeristöjen kanssa käytävien vuoropuhelujen ohessa keskeinen osa Suomen antaman avun seurantaa ja valvontaa.

Humanitaarisesta avusta kehitysyhteistyöhön

Kun maa tai alue siirtyy kriisitilanteesta normaaleihin yhteiskunnallisiin oloihin, tulee vastaan monia haasteita. Suomi pitää tärkeänä, että kriisien ennaltaehkäisy, humanitaarinen apu, rauhan- ja jälleenrakennus sekä kehitysyhteistyö sovitetaan joustavasti yhteen. Eri vaiheet ovat osa samaa jatkumoa, ja ne tukevat toisiaan kriisistä ylipääsemiseksi.

Lisäksi Suomi pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla katastrofiriskejä ehkäistään ennalta, vahinkoja rajoitetaan ja organisaatioiden toimintavalmiuksia hätätilanteissa parannetaan.

.

Takaisin ylös