Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema

Suomi pyrkii edistämään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta. Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen etenkin Ruotsin kanssa on Suomelle merkittävää. Viro ja muut Baltian maat ovat Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa, kahdenvälisesti että osana Itämeren alueellista yhteistyötä.

Suomi on aktiivinen arktisen alueen hyödyntämisessä ja ajaa arktisen yhteistyön kehittämistä yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi.

Venäjän toiminnan ja Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin myötä kiristyneellä turvallisuustilanteella on kauaskantoisia vaikutuksia EU:n ja Venäjän suhteille ja Euroopan turvallisuudelle.

Suomi myötävaikuttaa Ukrainan kriisin ratkaisuun. Suomi myös tukee Ukrainan vakauttamista ja sen vaatimia uudistuksia. EU:n ja Venäjän suhteiden paraneminen on toivottavaa, mutta yhteistyön on perustuttava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen. Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia.

Suomi ylläpitää niin monipuolisia ja toimivia suhteita Venäjään kuin vallitsevat olot kulloinkin sallivat.

EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö, jonka jäsenyys myös kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. EU:n kansainvälinen vaikutusvalta, jonka vahvistaminen palvelee Suomen etua, edellyttää unionin ulkopoliittista yhtenäisyyttä.

Turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi Suomen on yhä tärkeämpää edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen osana yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin turvallisuusstrategian uudistamista. EU:n laajentumispolitiikassa on edellytettävä kriteerien tiukkaa noudattamista.

Naapuruuspolitiikan ja erityisesti Itäisen kumppanuuden kehittäminen on Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Suomi vaikuttaa osana EU:ta ja kv. yhteisöä Euroopasta ja konfliktialueilta tulevien muutto- ja pakolaisvirtojen hallitsemiseen ja eteläisen naapuruston epävakauden alkusyiden ratkaisemiseen. Suomi suuntaa vahvaa tukea muutto- ja pakolaisvirtojen lähtömaihin sekä kauttakulkumaiden kantokykyä vahvistamaan.

Lähtökohtana on siirtolaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomi vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. Suomelle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön.

Muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt Naton toimintaa Suomen lähialueilla. Käytännönläheinen Nato-kumppanuus on Suomelle tärkeä ja sitä vahvistetaan entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä.  

Laajassa turvallisuuskäsityksessään Suomi huomioi sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittymisen toisiinsa että ilmastonmuutoksen ja muut globaalihaasteet. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on myös Suomen turvallisuuden perusedellytys.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteensovittamista kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen kanssa korostetaan.

Turvallisuutta ja vakautta vahvistetaan myös asevalvonnan ja konfliktien ennaltaehkäisyn keinoin.

Kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan keskeisten periaatteiden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä perinteisten että uusien uhkien torjunnassa, terrorismista kyberhyökkäyksiin ja hybridivaikuttamiseen.

Yksilöiden voimaantumiseen ja ei-valtiollisten toimijoiden nousuun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kiinnitetään kasvavaa huomiota.

Tämä dokumentti

Päivitetty 7.10.2015

Takaisin ylös