Kansainväliset rekrytoinnit ovat osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Kansainväliset rekrytoinnit ja ehdokkuudet monenkeskisiin järjestöihin ovat kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja niitä koordinoidaan ulkoministeriössä. Monenkeskisen yhteistyön ansiosta Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija maailmalla. Syksyllä 2023 on tehty useita onnistuneita, Suomelle tärkeitä johtajatason rekrytointeja.

”Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytointi kansainvälisiin tehtäviin on yksi konkreettinen keino tukea Suomen tavoitetta monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen vahvistamisesta”, kertoo kansainvälisistä rekrytoinneista vastaava suurlähettiläs Markku Virri. ”Rekrytoinnit myös kartuttavat ymmärrystä monenkeskisestä yhteistyöstä kotimaassa”, hän jatkaa.

Monenkeskisiä järjestöjä ovat YK-järjestöjen lisäksi esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, Euroopan neuvosto ja kansainväliset rahoituslaitokset. 

”Lähtökohta on, että Suomen vaikutusvalta kansainvälisten järjestöjen toiminnassa kasvaa, kun suomalainen asiantuntemus ja ajattelutapa vahvistuvat niiden sisällä rekrytointien myötä. Tämä toimii myös vastapainona kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä haastaville pyrkimyksille”, Virri huomauttaa.

Suomi on mukana siellä, missä meillä on annettavaa

Monenkeskinen yhteistyö tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kansainväliseen päätöksentekoon.

”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta on tärkeää, että suomalaisia asiantuntijoita on keskeisissä tehtävissä niillä vahvuusalueilla, joista maamme tunnetaan ja joissa meillä on annettavaa”, sanoo Markku Virri. 

Suomalaisten osaaminen on vahvaa naisten ja tyttöjen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, terveysalalla, informaatioteknologiassa ja vihreässä siirtymässä. 

Suomi tarvitsee lisää asiantuntijoita etenkin johtotehtäviin

Kun rekrytoitujen määrää verrataan Suomen väestö- ja rahoitusosuuteen, olisi kansainvälisissä järjestöissä tilaa nykyistä useammalle suomalaiselle asiantuntijalle. 

”YK- ja muissa kansainvälisissä järjestöissä työskentelevien suomalaisten kokonaismäärää on vaikea arvioida tarkkaan. Varovainen arvio on noin 400–500 henkeä”, Virri kertoo. ”Etenkin johtotason tehtävissä suomalaisia on vähän.”

YK:n ylimmissä tehtävissä toimii tällä hetkellä kolme suomalaista. Korkeimmassa tehtävässä toimineen suomalaisen, Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen kausi päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Kaksi suomalaista työskentelee apulaispääsihteeritason tehtävissä. Muissa korkean tason johtotehtävissä suomalaisia on tällä hetkellä alle 15. 

Näiden lisäksi YK-järjestöissä työskentelee Suomen rahoittamana yhteensä lähes 80 apulaisasiantuntijaa (JPO), vapaaehtoisia (UNV) sekä maakoordinaattorien avustajia (SARC). 

”Kaikissa järjestöissä suomalaisia pidetään hyvinä työntekijöinä. Suomalaisia asiantuntijoita palkattaisiin mielellään lisää, mutta kilpailu paikoista on kovaa. Suomalaisia hakijoita on myös usein varsin vähän”, Virri mainitsee.

Onnistuneita rekrytointeja 

Suomalaisten kansainvälisissä rekrytoinneissa on saavutettu hyviä tuloksia syksyn 2023 aikana. 

Kirsi Madi on nimitetty YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin hallinnosta, resusseista ja kumppanuuksista vastaavaksi varapääjohtajaksi. UN Womenille on äskettäin valittu myös suomalainen rahoitusjohtaja. 

Lisäksi suomalaisia on nimitetty YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n vanhemmaksi neuvonantajaksi, YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:n varajohtajaksi Gazassa sekä YK:n pääsihteerin kansliassa vammaisinkluusiostrategian tiiminvetäjäksi. 

Helsingin yliopiston tekoälyn ja koneoppimisen professori Petri Myllymäki on aloittanut äskettäin jäsenenä YK:n pääsihteerin alaisessa tekoälyä käsittelevässä korkean tason neuvoa-antavassa ryhmässä(Linkki toiselle web-sivustolle.). 

Suomi on saamassa Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n sopimusosapuolikokouksen puheenjohtajan tehtävän vuosille 2024–2026. Päätös on määrä tehdä seuraavassa sopimusosapuolikokouksessa joulukuussa.

Lisäksi suomalaisia on valittu tärkeisiin tehtäviin Pohjoismaisessa kehitysrahastossa NDF:ssä ja Etyjissä. Valinnat julkaistaan lähiaikoina.