Pohjoismainen yhteistyö lisää vakautta ja helpottaa arkea

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti tekevät virallista pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa. Viime vuosien poikkeukselliset ajat ovat korostaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.

Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Yhteistyötä johtavat vuorollaan viiden Pohjoismaan pääministerit, ja käytännön työtä johtavat pohjoismaiset yhteistyöministerit. 

Pohjoismaiden neuvoston 75. istuntoviikko järjestettiin marraskuun alussa Oslossa. Neuvoston istunnon pääteemana oli Pohjoismaiden yhteisen Visio 2030:n inspiroima Turvallinen, vihreä ja nuori Pohjola. 

Suomen hallituksesta istuntoviikkoon osallistuivat pääministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Elina Valtonen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anna-Maja Henriksson sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.  

Visio 2030 pohjoismaisesta yhteistyöstä

Pohjoismaista yhteistyötä ohjaa Visio 2030, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Päämäärää tavoitellaan kolmella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Puheenjohtajuuskausien ohjelmaa laaditaan Visio 2030:n pohjalta ja se toimii yhteistyön kehyksenä. Puheenjohtajamaa voi kuitenkin nostaa ohjelmassaan esille omia painotuksiaan. Vuonna 2024 puheenjohtajana toimiva Ruotsi kiinnittää huomiota rajaesteyhteistyön tiivistämiseen kaikkialla Pohjolassa sekä maiden välisen integraation lisäämiseen. 

Yhteinen varautuminen tekee Pohjoismaista vahvempia

Yksi Pohjoismaisen yhteistyön perusperiaatteista on, että maat ovat vahvempia yhdessä kuin yksin. 

Koronapandemia kuitenkin osoitti, ettei yhteistyö toiminut kriisin sattuessa toivotulla tavalla. Sen vuoksi Pohjoismaiden pääministerit ovat korostaneet yhteistyön tiivistämistä kriisivarautumisen, huoltovarmuuden ja resilienssin alalla. Resilienssillä tarkoitetaan maiden, yhteisöjen sekä yksilöiden kriisinsietokyvyn vahvistamista. Muuttuvissa olosuhteissa maiden on tärkeää ylläpitää toimintakykyään sekä valmiuttaan kohdata ja palautua mahdollisista kriiseistä.

Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä pyritään edistämään kaikilla yhteiskunnan aloilla, ja tässä Pohjoismaiden ministerineuvostolla voisi olla merkittävä rooli.  

Myös Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa huomio oli vahvasti turvallisuudessa. Yhteistyöministeri Henriksson nosti muiden Suomen ministerien rinnalla useassa yhteydessä esiin pohjoismaisen kriisivarautumisen ja resilienssin tärkeyttä. 

Rajaesteiden purkaminen helpottaa kansalaisten arkea Pohjolassa

Maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi tuleminen vaatii jäsenvaltioilta ponnisteluja muun muassa rajaesteyhteistyön vahvistamisessa. Rajaesteyhteistyötä tehdään sekä yksittäisten maiden että koko Pohjolan välillä.

Yhteistyöhön osallistuvat muun muassa ministerit, Pohjoismaiden rajaesteneuvosto sekä kansalliset parlamentit, hallintoelimet ja viranomaiset. Suomen vastuulla on poistaa sellaiset rajaesteet, jotka johtuvat Suomen kansallisesta lainsäädännöstä.  

Yhteistyöministeri Henriksson nosti Oslossa rajaesteyhteistyön vahvistamista esille useissa kokouksissa sekä tapaamisissa. Henriksson piti yhteistyöministereiden yhteisessä ministerikokouksessa tärkeänä sitä, että maat tehostavat yhteisiä pyrkimyksiä helpottaa kansalaisten, asumista, opiskelua, työskentelyä ja yrittäjyyttä Pohjolassa. 

Rajaesteyhteistyö on kansantalouden kannalta tärkeää, sillä rajat ylittävä taloudellinen vuorovaikutus vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja ylläpitää raja-alueiden elinvoimaa.

Rajaesteyhteistyö oli esillä myös tapaamisessa Ruotsin yhteistyö- ja EU-ministeri Jessika Roswallin kanssa sekä tapaamisessa Ruotsi-Suomi-Norja -rajaneuvonnan kanssa. 

Yhtenä esimerkkinä Henriksson nosti esille rajat ylittävän digitaalisen tunnistautumisen. Suomalaiset eivät voi asioida esimerkiksi Ruotsin veroviranomaisten kanssa vaivattomasti, sillä veroviranomaisen sivuille ei voi kirjautua suomalaisilla pankkitunnuksilla. 

”Nykyiset rajaesteet vaikuttavat kansalaisten arkeen kaikkialla Pohjolassa. Myös kansallisella tasolla tulisi tarkastella uutta lainsäädäntöä niin, ettei siitä aiheudu kansalaisille uusia rajaesteitä”, sanoo ministeri Henriksson. 

Suomi johtaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa vuonna 2025

Tanskan hallitus lähestyi Suomen hallitusta kesän 2023 aikana pyynnöllä vaihtaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuksia siten, että totutusta järjestyksestä poiketen Suomi toimisi ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2025 ja Tanska vasta vuonna 2026. Suomi hyväksyi Tanskan pyynnön ja johtaa täten Pohjoismaiden ministerineuvostoa vuonna 2025. 

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman valmistelu alkaa loppuvuoden 2023 aikana. Puheenjohtajuusohjelman laadintaan osallistuvat lähes kaikki ministeriöt ja työtä koordinoi ulkoministeriö. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa myös sitä, että ulkoministereiden epävirallisen, niin kutsutun N5-yhteistyön puheenjohtajuus on Suomella vuonna 2025.

Pääministeri Petteri Orpo esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa ensi syksynä.  

”Odotamme innolla puheenjohtajuuskautta. Suomi toteuttaa vahvasti vuonna 2025 alkavia uusia yhteistyöohjelmia, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä Visio 2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa ministeri Henriksson.